tiistai 26. syyskuuta 2017

Syksy, jokseenkin vaikea sesonki



Meidän vaahteran lehdet on kellastuneet jo aikapäivää sitten, osa on kauniin punaisia. Muutama perkele on jo tippunut maahankin - kohta pitää taas tarttua haravan varteen. Tuo puu se on sellainen, että jos ei muuten tajua mikä vuoden aika on, se kyllä kertoo. Hassu juttu tässä vaan on se, että tämä syksy jää meidän jättisuuren, lahon vaahteran viimeiseksi. Metsuri kävi antamassa tuomionsa meidän kodin varjostajalle ja pihan sotkijalle, ja tällä viikolla koittaa tuomion päivä.

Syksy on toden totta täällä, ja muutaman päivän kuluttua alkaa lokakuu. En tiedä miksi, mutta joka vuosi löydän itseni ihmettelemästä syksyä ja sen tuomia fiiliksiä. Se aiheuttaa eniten tunteita kaikista sesongeista. Voisi luulla, että tammikuun ensimmäinen on sellainen käänteen tekevä päivä, mutta minulle se taitaa olla lokakuun ensimmäinen. Kesän viimeisetkin rippeet ovat kadonneet, illat ovat pimeitä ja ulkona viilenee - kaikki sellainen saapuu, mistä en juurikaan välitä. Kylmyys ja pimeys ovat ahdistavia, varsinkin aamuisin. Pimeät illat toisaalta tuovat tunnelmaa, täytyykin kaivella kynttilät kaapeista.



On tässä syksyssä silti varmasti jotain, mitä odotan myös positiivisesti. Kokosin alle muutamia sellaisia asioita.

1. Tunnelma, kynttilät, viltit ja telkkariohjelmat. Sohvalle käpertyminen.

2. Uusi sesonki töissä - ensi kesään asti kaikki kaudet tulevat olemaan minulle uusia. Töissä on mukavaa ja odotan innolla mitä syksy ja talvi tuovat tullessaan.

3. Pukeutuminen. Syksyllä saa kaivaa saappaat ja villapaidat kaapista esiin, syksy on ehkä mukavinta pukeutumisen aikaa. Voi hemmetti, tämä tarkoittaa myös sitä, että täytyy lähteä kaupoille.

4. Tänä syksynä tulee 13 vuotta siitä, kun aloimme Tuukan kanssa tapailemaan. Tai no, voiko niin nuorena sitä hengailua tapailuksi kutsua, mutta kuitenkin. 13 vuotta tuon tyypin kanssa. Tuntuu ihan uskomattomalta, mitä kaikkea ollaan rakennettu yhdessä. Meille, meitä varten <3

5. Ja kyllähän se niin on, että syksyn tulo tuo mieleen myös joulun lähestymisen. Sitä odotan ja siitä pidän. Joulun aika on ehdottomasti suosikkini kesän rinnalla.

Siinäpä nyt muutamia asioita, myönnän että näitä oli vaikea keksiä. Keväisin on aina paljon helpompaa luetella, mitä odottaa kesässä. Kesä on ehdottomasti suosikkikauteni, on haikeaa sanoa sille heipat. Nyt täytyy vain löytää sitä iloa myös tähän syksyyn, vaikka kylmä tai märkä eivät olekaan niitä lempielementtejäni..

Miten siellä otetaan syksy vastaan, innolla vai hampaita kiristellen?

6 kommenttia :

  1. Kivat kuvat! :) Itse suhtaudun syksyyn aika positiivisesti, jostakin kumman syystä pidän myös pimeydestä ja vesisateesta (vaikka kesä lempivuodenaika toki onkin).

    Syksyssä tykkään mm. helppoudesta ja siitä, että voi hyvällä omallatunnolla tehdä tai olla tekemättä juttuja, kesällä kun on aina huono omatunto siitä, jos on sisällä nättinä päivänä. Vähenevä valo toki hankaloittaa valokuvausta, mutta muuten ei ole valittamista! :)

    VastaaPoista
  2. Mulla ei oikein ollut mitään syksyvaatteita ja löysinkin sitten kaksi uutta takkia ja kasan neuleita kun palasin ostosreissulta, melkein kaikki oli kuitenkin alesta :D

    Syksy on mullekin vähän ristiriitaista aikaa, toistaalta pimeys ahdistaa mutta on kiva olla kotona ja lukea kirjoja. Huomasin myös että suunnittelin nyt jo joululahjoja, vielä en viitsi kysellä keneltäkään toiveita ettei ihan pidetä hönönä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, hyvät löydöt! :) Täytyy itsekin mennä kaupoille, kun palkka kilahtaa tilille :)

      Poista
  3. Te kuulostatte ja vaikutatte tuukan kanssa vieläkin ihan "nuorelta" parilta, siis tiekkö sellaselta jotka on ollu muutaman vuoden yhdessä :) toivottavasti meilläkin säilyy sama miehen kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomenta! 😊 Oi hahah ihanasti sanottu ❤️ Kivaa alkavaa viikonloppua!

      Poista

Kiitos kommentistasi! Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.