torstai 23. maaliskuuta 2017

Luksuksesta kotiin

Fairmont Ajman, lobby lounge


"Huomenta Suomi, hyvin pyyhkii." Voi kun voisinkin lauleskella tuota iloisesti. Lomamatka on takana, ja saavuimme eilen myöhään illalla kotiin pomppuisen lentomatkan jälkeen. Lentomatka oli tosiaan aikasmoisen turbulenssinen ja sainkin yhdessä vaiheessa matkaa pienen slaagin, kun alkoi rytisemään oikein kunnolla. Muistan vain, että hyperventiloin ja Tuukka nappasi mua käsistä kiinni ja silitteli olkavartta. Ai että inhoan lentoja, niin syvästi. Taisin siinä paniikissa mielessäni vannoa, että en enää koskaan lennä, mutta kas vain seuraava reissu on varattu jo parin kuukauden päähän. Ei voi kuin toivoa, että tuolloin menee lento leppoisammin.

Muutenkaan matkalta kotiutuminen ei ole mennyt kuin toivoisin, olen nimittäin edelleen kipeänä ja viime yö oli todella vaikea yskän ja yleisen olotilan vuoksi. Olin aivan jäässä koko yön ja hiippailin täällä villasukat jalassa milloin vettä keittämässä höyryhengitystä varten ja milloin lääkkeitä kaivamassa matkalaukusta. Höyryhengittelin pitkään, sillä kuuman höyryn yllä oli ainoa hetki, kun en meinannut yskiä keuhkojani pihalle. Tulipa siinä niin mukava olo, että nuupahdin hetkeksi ja havahduin siihen, että yläpuolellani ollut paita jolla peitin höyryastian ja pääni, oli valahtanut veteen, samoin kuin otsani kolahti astian reunaan. Miten niin väsytti? Kuuden maissa taisin sitten saada unta, ja heräsin siitä tunnin kuluttua, kun Tuukan herätyskello pärähti soimaan. Se raasu joutui menemään jo tänään töihin, itse olin ottanut vielä tämän päivän lomapäiväksi.

Nyt on sitten heitetty hyvästit luksushotellille ja palattu aika rytinällä arkeen, kirjaimellisesti. Heti ensialkuun vaihdoin meille lakanat ja hyppäsin onnessani sänkyyn pitkät yöunet mielessäni. Mutta sehän jo tiedetäänkin miten se meni. Tänään olin ajatellut pestä pyykkiä ja ulkoilla, purkaa laukut yms., mutta tämä olotila pakottaa olemaan paikallaan. Näkisitte tuon tyynymuodostelman, jonka olen kasannut pitämään minut pystyasennossa, voin kertoa että niskat on sen verran arat että on nukuttu ihan ihme asennossa se parituntinen, jonka sain tuossa aamusella vielä unta. Tämä päivä menee siis visusti lepoasennossa koiria paijaillen.

Pitäkää kiltit peukkuja, että tämä tauti hellittäisi otettaan pian, sillä töissä odottaa osittain uudet tuulet ja viikonloppuna pitäisi mennä auttamaan ystävääni remontissa. Nyt siirryn takaisin lepoasentoon ja käyn vetämässä aamudropit naamaan, kyllä tämä vielä iloksi muuttuu! 💪

6 kommenttia :

  1. Oot ihan mun lemppari bloggaaja ja snäppääjä <3 tulee aina niin hyvä mieli sun höpötyksistä :) satutko muistamaan mistä snäpissä esiintynyt vihreä (lyhyen mallinen?)hupparisi on ostettu? Näytti sella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Ihana kuulla, kiitos ☺️🙏🏻 Kyseessä on itseasiassa Ginan harmaa huppari, josta olen leikannut alaosan irti. Alaosassa oli mustaa tylliä. Saattaa löytyä vielä Ginasta 😊 Mukavaa loppuviikkoa ja ihana kun kävit kommentoimassa ❤

      Poista
  2. Harmi tuo turbulenssi, niitä on kyllä kovin usein mutta etenkin talvella. Kesällä joskus vähemmän. Ootko muuten enää risteilyitä harkinnut? ajattelin vaan että niissä ei tarvitse koko ajan lentää jos haluaa käydä useissa kohteissa samalla kertaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieni turbulenssi kuuluukin aina asiaan, eikä se onneksi hetkauta itseäni niin kovin :) En ole, ei ollut minun juttu se risteily :) Kivaa päivää Susanna!

      Poista
  3. I feel you, tuon yskän suhteen. Täällä menny viikko kipeänä ja parina viime yönä pitänyt herätä yskimään, se on niin rasittavaa kun ei pysty nukkumaan ennenku se loppuu! Tosin ei ole tarvinnut kuin tunniksi per yö herätä yskiin et oon kuite saanu nukutuksi. Paranemisia sinne! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh miten tylsää! Hyvä että selviät tunnilla, täällä vähän pahempi kausi menossa tällä hetkellä, joten vaihtaisin mieluusti tuntiin 😅😭 Paranemishalit sinne 😘

      Poista

Kiitos kommentistasi! Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.