keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Stressipöllön paluu - ja kuinka se häädetään?

Noniin.. Tähän se taas meni, että fiilikset hyppii aasta ööhön, kun normaalin elämän tasapaino järkkyy. Ensin on hyvä fiilis, tunnelma ns. katossa ja hetken kuluttua sitä huomaan taas huokailevani syvään ja mahassa kourivan. Kuten jo aiemminkin olen maininnut, olen _todella_ huono sietämään epävarmuustekijöitä. Huomatessani, että stressi alkaa ottamaan vallan, aloin kääntää ajatuksiani väkisin positiivisempaan. Homma ei ole vielä selvä, mutta toivon pilkahduksia on huomattavissa olotilassa.

Näin häädät stressipöllön:

  • Lado faktat ja realiteetit pöytään; mikä on huonosti ja puolestaan, mikä on hyvin. Puntaroi kumpaan suuntaan vaaka kallistuu enemmän. Jo tämä yleensä helpottaa hieman, varsinkin siis jos kuppi kellahtaa positiiviseen.
  • Mieti mitä voit tehdä; voisitko itse tehdä mitään tilanteen eteen helpottaaksesi sitä? Pystytkö vaikuttamaan asiaan itse, vai onko se täysin muiden käsissä?
  • Keksi tekemistä; vie ajatukset muualle. Usein jos kyseessä on odotus, on aika pitkä - tällöin ehtii miettiä tylsiä juttuja liiaksikin asti. Siispä pidä itsesi ja mielesi kiireisenä - näin stressi helpottaa ja ratkaisukin voi lähentyä nopeammin.

Näillä konsteilla siis eteenpäin, ja ehkä se tilanne täälläkin päässä rauhoittuu pian. Mistään vakavasta ei siis onneksi ole kyse, minä kun vaan satun olemaan stressaavaa sorttia tiettyjen asioiden suhteen. Asiaan sen suuremmin liittymättä, kävin muuten tänään eräässä tapaamisessa liittyen blogiin ja höpöttelen siitäkin varmasti teille enemmän lähiaikoina. 👀

Viikonlopun jälkeen iski pitkästä aikaa myös armoton "itseinho", sillä olen ollut liian löysä itselleni ruoan suhteen. Siispä tämä alkuviikko ollaan myös alettu korjaamaan suuntaa oikeaan, vaihdettu ruoka hieman proteiinipitoisempaan ja jätetty turhat välipalat ja herkut pois. Olen niin iloinen, kun Tuukka lähti tähän mukaan ja koitetaan yhdessä laittaa ruokailut kuntoon. En rehellisesti sanottuna usko, että tulen koskaan löytämään ns. kultaista keskitietä koko loppu elämäkseni, mutta kunhan se oikein syöminen olisi valtaosassa ajasta, niin olen tyytyväinen. Melkeinpä naurattaa, miten hankalaa tämä syömisen kontrollointi voikaan olla - mistähän saisin vähän paremman itsekurin..

Tuo oma huono olo on vaikuttanut varmasti myös osallaan stressitilaan, mutta toivottavasti sekin kaikkoaa nyt, kun saa tuon asian kuntoon. Eilen oli taas tramppapäivä ja fiilis parani - on se vaan ihmeellistä, kuinka hyvän mielen urheilu saa aikaan. Saan jotain sairasta tyydytystä siitä, kun hiki valuu päätä myöten. Ja ne yöunet - nukun todella hyvin aina trampoliinitunnin jälkeen.

Päivän hauska hetki: tulin työhuoneeseeni ja työpöydälleni oli levitetty pitkä pätkä wc-paperia. Wc-paperin päälle oli aseteltu pieni munkkipossu ja sen viereen oli piirretty tikku-ukko, jolla oli pyssy kädessä. Kuvan teksti on "luolamies jahtaa minipossua". Ja tämän tempauksen takana oli rakas pomoni. Ai että nauroin ja samaan aikaan huusin esimiehelleni, että meinaako hän tosiaan yrittää pilata "laihikseni" 😅 Ei voi kun vaan olla iloinen tällaisista työkavereista. Tuo munkkikuva on katsottavissa huomiseen alkuiltapäivään saakka Snapchatissani: Kristiinamu nimellä löytyy.  👻

Ja munkkipossu meni sitten työkaverin suuhun, kun itse kohteliaasti kieltäydyin siitä. Mutta kyllä meikäläistä taas koetellaan. Eilen meillä jaettiin jäätelötuutteja töissä ystävänpäivän kunniaksi - teki tiukkaa kun muut mussutti tuuttejaan ihan vieressä. Mutta tietyllä tapaa noista hetkistä saa myös voimaa - kun on vahva ja kieltäytyy.

Noniin, olkaapas hyvä taas sangen sekavasta postauksesta - ja nöyrin kumarrukseni, jos jaksoit lueskella.

Mitä teille kuuluu? Miten siellä käsitellään stressaavia tilanteita? Entäpä onko siellä menossa munkkipossuista kieltäytymiskausi, vai herkuttellaanko hyvällä omatunnolla?

10 kommenttia :

  1. Lisäsin sinut seurattavakseni sc:ssa jokin aika sitten, mutta varmaan on kohta poistettava taas - en voi sietää niitä hemmetin eläinfilttereitä, erityisen ällöttävä on se koira! Rukoilin, että se olisi jäänyt vuoteen 2016, mutta siellä se filtterivalikoimassa roikkuu eelleen, yök.

    Mutta nin, hyvää kuuluu ja täälläkin yritetään taas vaihteeksi syödä paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän ne filtterit tosiaan ole kaikkia varten ☺️👍🏻 Kiva että sinne kuuluu hyvää, tsemppiä ruokaremppaan sinnekin! Kiitos kun kommentoit 😊

      Poista
  2. Mulla on pitkään ollut tosi hyvin ruokavalio kunnossa, ei tehnyt mieli herkkuja vaan kaikkea keholle hyvää tekevää ruokaa. Nyt oon jostain syystä repsahtanut aivan täysin ja koko ajan tekee mieli jotain herkkua, ja mullahan ei itsekuria ole.

    Typerintä koko hommassa on se, että mulla on selkeä tavoite mihin säästän rahaa, tietty normaalipaino missä viihdyn ja mikä pysyy mulla helposti JA nykyisin iho kukkii herkuista heti. Eli tämä herkuttelu tuo vain ja ainoastaan negatiivisia asioita mun elämään - ja silti teen sitä! Outo on tämä ihmismieli! Tiedän että fyysinen vointi ja mieliala on sata kertaa paremmat jos syön terveellisesti ja lisäksi rahaa säästyy, paino pysyy siinä missä pitääkin ja iho on parempi mutta silti... Mutta ei kai auta kuin luottaa siihen että tää on jokin ohi menevä kausi ja pian kiinnostaa taas terveelliset herkut enemmän. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano, ihmismieli on outo!! Kyllä se parempi kausi taas varmasti alkaa pian :) Kiva kun kommentoit!

      Poista
  3. Tsemiä stressin kans! Tiedän tuon tunteen, kun yhtäkkiä vaan tulee semmonen jäätävä ärsytys ja kiukku itseä kohtaan, kun on löysäillyt syömisten kans ja laiminlyönyt liikkumistakin.. Se tunne jotenki jysähtää kerta laakista, mut toisaalta se just pistää tehokkaimmin tekemään jotain asian eteen.

    Ihan hyvää kuuluu, mutta voi että sitä on ihminen tyhmä. Minulla on lauantaina ainejärjestöni vuosijuhlat, ja tiesin, ettei mulla ole välttämättä kaapissa mitn sopiaa päällepantavaa. Luotin kuitenki siihen, että kaupungilta varmasti jotain löytyy. Tänään sitte kävin kierteleen, eikä niitä mekkoja löytyny mistään. Kirosin itteä, etten voinu vaikka aikaisemmin tilata netistä. On mulla onneksi vielä jokunen paikka mielessä, missä voisin täällä Rovaniemellä käydä katsomassa mekkoja, ja tässä illalla sovitin oman vaatekaapin mekkoja ja oli siellä pari suhkot varteenotettavaa vaihtoehtoa. Noh, näillä mennään mitä on. :D

    Stressaavissa tilanteissa koitan priorisoida asioita. Mietin sitä stressin aiheuttanutta asiaa ja kysyn itseltä, onko se sitten niin vakava asia? Mietin mitä kaikkea kauheaa maailmalla tapahtuu ja tajuan, että mulla on itse asiassa kaikki aika hyvin. Pieni stressi tekee itseasiassa ihan hyvää. Tosi jännittävistä asioista ja tilanteista en sitten hirveästi tykkää..eli varmaan välttelen niitä, mikä ei oo hyvä. Uskon, että kun elämässä on tarpeeksi haastetta ja vie välillä itseään mukavuusalueen ulkopuolelle, vahvistuu! Jos mua stressaa joku asia akuutisti, niin ainakin luonnossa käveleminen tai jonku hyvän komedian katsominen ja sille nauraminen auttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Noora! Tsemppiä mekon etsintään ❤ Hyvää pohdintaa, olen samaa mieltä kanssasi, priorisointi ja suhteuttaminen auttaa. Ihanaa päivää ja hauskoja juhlia viikonlopulle 😊🌸

      Poista
  4. Mä olen vieläkin sairaspedillä, selkä vähän vaivaa ja tokihan flunssakin iski 😅😒 töihinpaluu jännittää, kerroinki snäpin puolella sulle siitä...

    Polvi katsottiin tänään ortopedillä ja voipi olla että eturistisiteet on menny! Sehän ei varsinaisesti kipuile tai estä tällä hetkellä liikkumasta :) onneksi! Kk sisään magneetti ja sitten katsotaan tarviiko se leikata. Nyt on ollut monenlaisia lääkkeitä niin sivuoireena ollut huonovointisuus ja mitään ei meinaa saada syödyksi :(

    Tälläisiä kuulumisia :) kauhee, tuntuu aina et valitan vaan sulle 😳😃👎 apua. Mitäs sinne kuuluu? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan parasta polven suhteen! :) Toivottavasti huonovointisuus helpottaa pian.. Eipä tännekään sen kummempia.. Viikonloppua odotellessa :) Kivaa iltaa!

      Poista
  5. Aloitin tipattoman sekä herkuttoman 1. tammikuuta (tottakai) ja tarkoitus on jatkaa ainakin kesäloman alkuun asti eli juhannukseen. Ateriani koostuvat vihanneksista/juureksista sekä kalasta/kanasta/lihasta ja kananmunasta. Mausteena suolaa, mustapippuria ja tuoreita yrttejä, ei ollenkaan kastikkeita. Välipaloilla syön paljon marjoja esim proteiinipannareiden kanssa. Iltaisin yleensä ihan peruskaurapuuroa sokerittoman mehukeiton kanssa, jotta vatsani toimii. Muuten en syö leipää, pastaa tai riisiä enkä juustoja. Hölkkäkilometrejä tulee viikossa 35-45km ja painoa on pudonnut reilu 9kg sekä kiinteytyminen on ollut ihan huikeaa. Nukun paljon paremmin, jaksan töissä paremmin sekä unentarve on vähentynyt noin tunnilla yössä. Vettä juon aamusta alkaen yhteensä 2,5-3 litraa päivässä. Kannattaa itsekseen pohtia omaa suhdetta ruokaan ja miksi tekee niitä "huonoja valintoja", joista tulee huono olo. Jos itse ei onnistu työstämään omia ajatuksiaan esim ruuan suhteen niin tähän on tarjolla myös ammattilaisia, joiden kanssa voi pohtia omaa suhdettaan ruokaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno tarina, kiitos kun jaoit! Tsemppiä jatkoon ja mukavaa viikonloppua! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.