torstai 8. joulukuuta 2016

Minulla on hyvä olla


Nyt täytyy kyllä sanoa ihan suoraan, että tällä hetkellä minulla on aika hyvä olla. Olo tuntuu onnelliselta. Tiedän paikkani ja olen sinut elämäni kanssa. Tällaista tulee sanottua aika harvoin ja sen sanominen tuntuu hemmetin hyvältä. En tue lainkaan sanontaa, "Kell' onni on, se onnen kätkeköön.". Aion omalta osaltani taistella sitä vastaan.

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön, kell’ aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan ja rikas riemustansa yksin vaan.
Kell’ onni on, se käyköön korpehen ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan ja hiljaa iloitkohon onnestaan.
Ei onni kärsi katseit’ ihmisten.
Eino Leino

Vaikka Eino Leino on ollut aikansa kirjailija, runoilija ja kriitikko, uskallan kritisoida ja uhmata hieman tätä tunnettua Laulua onnesta. Toki täytyy muistaa, että aikaa on kulunut reilusti yli sata vuotta sitten tämän pätkän kirjoittelun ja ajat ovat muuttuneet.

Harmikseni kuitenkin voin todeta, että eivät ne silti ole muuttuneet niin kovin, että valtaosa olisi tästä pätkästä eri mieltä. Uskon, että moni käyttää sanontaa "Kell' onni on, se onnen kätkeköön." harmillisen usein.

En lähde tässä käymään läpi sen syvemmin, miksi näin on. Yksinkertaisesti uskon sen osittain johtuvan myös siitä, että liian harva tuo onneaan esiin. Silloin se pysyykin tabuna, kiellettynä ja outona asiana, jota on sitten helppo lähteä ruotimaan negatiivisuus edellä.

Sen sijaan haluan pohtia sitä, kuinka voimme yksi ihminen kerrallaan muuttaa suuntaa toiseen, parempaan. Ja yksinkertaisuudessaan olen sitä mieltä, että tuomalla onnea esiin, me voimme normalisoida siitä iloitsemisen julkisesti ja tehdä onnesta normaalin ilmiön. Onni on yksi tärkeimpiä asioita elämässämme, miksi ihmeessä antaisimme sen pysyä piiloteltavana, jopa häpeällisenä asiana?

Tottakai ihminen osaa nauttia onnestaan yksinkin, hiljaa piilossa muilta. Mutta uskallan väittää, että omalla onnella voi tehdä myös muita onnellisemmaksi - kunhan vain se meille sallitaan. Kun ryhmä ihmisiä sättii jotain toista henkilöä leuhkaksi tai ylimieliseksi tämän kerrottua hyvistä uutisista, vaikenevat toiset miettien, uskallanko olla onnellinen toisen puolesta?

Kysynpä vain, missä vaiheessa hyvän kannattajasta on tullut se ryhmän outolintu, väliinputoaja? Miksi negatiivisuuden virrassa möyhentelevät henkilöt keräävät kannattajia puolelleen ja miksi positiiviset ihmiset vaikenevat?

Kerron jotain.. Uskon, että jokainen negatiivinen ihminen tuntee jossain tiedostamattomuuden rajamailla, alitajunnassaan, että tämä toiminta ei kanna pitkälle ilman tukijoukkoja. Toiminta on heikkoa, ja tekee myös sen kantajastaan heikon. Tällöin on luonnollista pönkittää omaa oloaan keräämällä kannattajia ympärilleen - muita heikkoja henkilöitä. Tämä on myös syy, jonka takia negatiiviset henkilöt pitävät itsestään enemmän meteliä - kerätäkseen kannattajia epävarmuutensa tueksi. Surullista tässä on se, että moni toimii näin, kuten jo sanottua, tiedostamattaan. Silloin on myös hankala lähteä korjaamaan asiaa. Sen vuoksi pidänkin erityisen tärkeänä sitä, että käyttää aikaa oman itsensä pohtimiseen. Olenko sellainen ihminen, joka haluaisin olla?

Uskallus. Uskallus on ainoa asia, jolla saamme normalisoitua onnen - julkisen onnen. Uskalletaan puolin ja toisin, tuoda esiin onneamme ja iloita toisten onnesta. Uskalletaan nousta ryhmästä esiin ja kailottaa positiivisuudesta, muiden mumistessa partaansa, onnitellaan hyvän uutisen kertojaa, tuetaan onnea.

Palatakseni oman onneni tunteeseen, minulla ei ole mitään erityistä, yksittäistä syytä, minkä vuoksi tunnen onnellisuutta. Juuri nyt, tässä hetkessä vain kaikki palaset ovat loksahtaneet oikeille urilleen. Kyseessä onkin kokonaisvaltainen, syvällisempi onnellisuuden tunne. Tämän tunteen eteen olen tehnyt itse paljon töitä yksikseni, pienen pääni sisällä. Mutta tälle onnelle on myös monta muuta aiheuttajaa. On ihmisiä ja syitä. Ja yksi niistä on se, että uskallan olla onnellinen avoimesti, rehdisti ja häpeilemättä. Ja omaa onneani täyttää se, että olen uskaltanut iloita myös muiden onnesta.

Loppuun pieni harjoitus itsetuntemuksesta.

Palaa takaisin siihen tunteeseen, joka sinulle syntyi kun luit harjoituksen yläpuolella olevaa kappaletta onnesta. Laita sitten mielikuvituksellinen rasti jomman kumman alla olevan kysymyksen kohdalle:

1. Tunsitko iloa, tai kääntyivätkö suupielesi ehkä huomaamattasi hymyyn?
2. Tuliko mieleesi haukkumasanoja tai herjaavia ajatuksia tuon kappaleen kirjoittajasta?

Kumman kohdalle laitoit rastin? Tätä sinun ei tarvitse kertoa, mutta tiedosta vastauksesi itse.

Jos rastitit mielessäsi ensimmäisen kohdan, olet todennäköisesti hyvässä tasapainossa oman sinuutesi kanssa. Osaat iloita toisten puolesta, jopa tuntemattomien - niiden puolesta, joiden onnesta on jopa liian helppo olla negatiivinen. Sinulla on lämmin sydän ja olet oivaltanut jotain aika suurta.

Jos taas rastitit toisen kohdan, voisi olla pieni itsetutkiskelun paikka. Pohtia syvällisemmin, miksi tuo kappale aiheutti negatiivisia tunteita? Kun uskaltaa päästää itsensä siihen pisteeseen, että kysyy itseltään miksi tunnen näin, on jo pitkällä. Kysymykseen on todella yksinkertainen vastaus. Se löytyy peiliin katsomalla. Lähes poikkeuksetta muihin kohdistuvat negatiiviset tunteet huokuvat oman itsensä sisältä, mutta kuinka syvältä, mistä, miksi? Ne ovat kysymyksiä, joille täytyy löytää itse vastaukset, niihin harva osaa vastata suoraan. Vain sinulla itselläsi on avaimet omaan sisimpääsi, jonkun täytyy vain kehottaa käyttämään niitä.

Tämä on helppo harjoitus, joka kertoo konkreettisesti muutamassa hetkessä, minkälainen tasapaino sisälläsi vallitsee. Tätä harjoitusta voi tehdä vaikka joka päivä eri tilanteissa. Jos oman itsensä kehittäminen yhtään kiinnostaa, on tämä mahtava apukeino siihen.

Nyt eletään yhtä vuoden odotetuimmista ajoista. Uskalletaan olla onnellisia näin joulun alla, uskalletaan näyttää se avoimesti ja viimeisenä; uskalletaan olla onnellisia myös toisten puolesta. Ei käytetä elämämme tärkeitä hetkiä pahaan, niitä hetkiä kun ei ole loputtomiin.

Oikein mukavaa ja iloista päivää jokaiselle, kuuluit sitten testin ensimmäiseen tai toiseen ryhmään. Kaikki me olemme ansainneet onnen, siispä virtuaaliset onnen toivotukset jokaisen ruudun ja näytön sille puolen. 💫

4 kommenttia :

  1. Oon viimesen puolenvuoden aikana pohtinut onnellisuutta ja omia fiiliksiä paljon. Kesän jälkeen menin monta kuukautta täysin omalla onnellisuus flowlla ja vitsi se tunne kun kaikki oli just niin hyvin. Kaikki oli jotenkin paikallaan. Palaset oli loksahdellu omille urilleen niinkun säkin tekstissä sanoit. Olin jopa niin onnellinen että pelkäsin että koska tipahan. Sillon mulle lähetettiin tää teksti "What if i fall? But darling, what if you fly!"
    Osu niin siihen tilanteeseen.

    Edelleen oon onnellinen. En ehkä sellasessa flowssa enää mutta onnellinen kuitenkin. Haluun että tietyt asiat muuttuis ja tietyt asiat tapahtuis mutta niilläkin kun on oma tarkotettu aikansa.

    Sillon kesällä mulle sanottiin muutamaankin otteeseen eri ihmisten toimesta että kuinka musta näky ja hehku se onnellisuus. Kuinka ihana oli kattoo sitä kuinka paljon itsevarmempi musta oli tullu. Jep viimesen vuoden aikana on tapahtunu omassa päässä niin paljon ja niin iso muutos. Tunnen itteni paremmin kun ikinä ja asiat on hyvin! Ja se tunne kun sai noita kommentteja. Kuinka hyvältä voi tollaset kommentit tuntua. Että itellä oli niin hyvä olo että muutkin huomas sen!

    Ja noinhan se on että positiivisuus ruokkii positiivisuutta. Mutta valitettavasti just negatiivisuus on vahvempi. Yksin ei saa pidettyä ilmapiiriä positiivisena. Ja siihen valitettavasti myös uppoo helposti mukaan jos koko muu ilmapiiri on negatiivinen. Vielä joskus haluun olla työssä missä jokainen tekee sitä työtä rakkaudella, palolla! Ja että siellä on ne loistotyypit joiden kanssa haluu olla vaikka työssä muuten ois stressaavia tekijöitä. Että tulee täysin mielellään töihin. Ja missä ilmapiiri on ja pysyy ainakin suurilta osin positiivisena. Positiivisuus ruokkii omaa hyvää oloa ja edistää muilla elämänalueilla asioita!

    Mä en kesän jälkeen edes juurikaan pohtinu tota että saako olla ja näyttää oman onnellisuuden ja hyvän olon. Koska se flow oli sellanen että se näky väkisin. Ja miks ei sais? Tottakai saa näyttää oman hyvän olon. Hymy vastaa hymyyn! :)

    Ihana kuulla että olet onnellinen ja siellä on kaikki kohdallaan. Se on paras tunne!! :) anteeks kilometri vastaus. On vaan tullu käsiteltyä aihetta tosiaan lähiaikoina ite niin paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Noora, ai että miten tätä oli kiva lukea! Ja tottakai elämään kuuluu myös niitä negatiivisia asioita, pääasia ettei uppoa kokonaan negatiivisuuden rämeikköön. Äläkä pyytele anteeksi, ihanaa kun on saman henkisiä ihmisiä siellä puolen! :) Tärkeintä on sisäinen onni ja tasapaino, vaikka ulkopuolella myrskyäisi (ulkoiset tilanteet joille emme voi mitään). Ihanaa päivää ja kiitos kilometrikommentista! :)

      Poista
  2. Juurikin näin! :) ihana kun vastailit mullekkin päin :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.