sunnuntai 13. marraskuuta 2016

PPP = Perros Potencialmente Peligrosos



Joku saattoi jo otsikon perusteella päätellä, mitä aihetta tämä postaus tulee käsittelemään. Olen maininnut joskus täällä blogissa siitä, että olemme haaveilleet Tuukan kanssa muuttavamme hetkeksi johonkin lämpimämpään maahan, tarkemmin sanottuna Espanjaan. En käsittele itse muuttoa sen enempää nyt, mutta on toinen asia, joka minua on mietittyttänyt jo pidemmän aikaa.

Nimittäin potentiaalisesti vaarallisen koirarodun vieminen Espanjaan. Jo tämä edellinen lause ja tämän postauksen otsikko saa minulle tuskan hikipisarat kirpoamaan otsaan, mutta kaikesta ärsytyksestä huolimatta ymmärrän täysin miksi tällainen lista on tehty. Espanja on yksi monista maista, jossa on säädetty tällainen lista mahdollisesti vaarallisista koiraroduista, joiden maahantuontiin ja hankintaan on asetettu erityisiä säädöksiä sisältävä laki siitä, mitä kaikkea tällaiselta henkilöltä ja listalla olevalta koiralta vaaditaan, että koiran saa hankkia tai viedä maahan.

PPP = Perros Potencialmente Peligrosos listalle kuuluvat ainakin seuraavat rodut:

Pitt Bull Terrier, Staffordshire Bull Terrier
American Staffordshire Terrier
Rottweilers, Argentinan Dogo, Fila Brasileiro
Tosa gnu, Akita Inu
American Pitbull Terrier, Bull Mastiff
Doberman, Dogo de Burdeos, Dogo del Tibet
Mastín Napolitano, Canary Presa, Mallorcan Presa

Eli kuten listalta näkee, ovat listalle päässeet moni rotu, joita on käytetty alkujaan mm. työ-, vartija-, metsästys- tai taistelukoirina. En edes aloita kirjoittamista aiheesta "taistelukoira", sillä se herättää niin ylitsepääsemätöntä turhautumista, vihaa ja pahaa oloa minussa, että siitä postauksesta ei tulisi kaunista jälkeä ja sen jälkeen olisin täällä ruudun toisella puolella aivan hermoraunio. Sanomattakin on selvää, että inhoan koko ajatusta henkeen ja vereen. Nimimerkillä henkilö, joka alkaa itkemään joka kerta kun netissä ja telkkarissa tulee vastaan video jossa aiheena on koiratappelut.



Palatakseni itse postauksen aiheeseen, pointtina tässä koko asiassa on se, että en halua rajoittaa Kaapon elämää siksi, että oma elämäni saisi hetkellistä "helpotusta", "hyvää" tai "lisäonnea". Staffin vieminen Espanjaan nimittäin vaatisi ison paperityön ja lääkärikäyntien lisäksi sen, että herra joutuisi käyttämään julkisilla paikoilla kuonokoppaa ja sitä pitäisi ulkoiluttaa lyhyessä, metrin pituisessa (joillain alueilla kahden metrin mittaisessa) hihnassa. Vaikka kyseessä olisi lyhytaikainen oleskelu (6kk-1v) en ole silti valmis Kaapon elämänlaadusta karsimiseen. Myöskään Kaapon "hoitoon jättäminen" ei tulisi kuuloonkaan niin pitkäksi aikaa. Minä voin aivan hyvin odottaa, että meillä on elämässä sellainen hetki, kun meidän taloudesta ei löydy potentiaalisesti vaarallista koirarotua ja vasta sitten harkita uudelleen lämpöisemmän vuoden viettämistä.

Enkä missään nimessä ole sitä mieltä, että kaikkien tulisi toimia siten, kuten itse olen päättänyt toimia. Jokainen määrittelee yksilöllisesti sen, mikä on itselle ja omalle koiralle parhaaksi. Tällä kertaa olen itse sitä mieltä, että haluan tarjota koko Kaapon elämän ajan hänelle parhaaksi näkemäni elämän ja siihen kuuluu vapaana juokseminen, ulkoilmasta nauttiminen sekä kuonokopattomat kävelylenkit. En voisi koskaan kuvitella viettäväni iltapäivää vaikkapa rantakadulla ja nauttivani lämpimästä merituulesta, samalla Kaapon istuessa vierelläni ja katsoen kuonokopan remmien takaa suurilla silmillään minua. Tuo mielikuva taistelee vastoin periaatteitani siitä, millaista koiran elämän tulisi olla.

Juuri nyt, kun muutto olisi ollut vapaaehtoinen, eikä esimerkiksi jostain syystä väistämätön, valitsen näin. En uskalla edes miettiä miten toimisin, jos muutto olisi syystä tai toisesta "pakollinen". Onneksi sitä ei tarvitse nyt ajatella.

Sattuuko siellä olemaan joku, jolle tämä aihe on tai on joskus ollut ajankohtainen?

6 kommenttia :

  1. Hei! Ikinä en mihinkään blogiin ole kommentoinut, mutta nyt on pakko. :-) Olen asunut nyt reilu 10 vuotta Etelä-Espanjassa. En ole kamalasti perehtynyt aiheeseen, sillä oma koirani ei lukeudu PPP-koiriin. Mutta monenlaista karvaturria tulee lenkeillä vastaan eikä suinkaan kaikilla PPP-koirilla ole kuonokoppaa.Viimeksi tänään tuli nuori dobermanni ihan vapaana vastaan. Oli miehen ja pikkutytön kanssa lenkillä. Me asumme rauhallisella asuinalueella, jossa paljon luontoa ympärillä. Useat koirat kulkevat vapaana. Naapureilla on kaksi mastiffia ja nämä liikkuvat aina vapaina. Todella ystävällisiä koiria.
    Välillä olen nähnyt koiria kuonokopissa tai sitten niin, että se kuonokoppa roikkuu hihnassa mukana. Olisiko sitten niin, että juurikin rantakaduilla ja vilkkaamilla alueilla sitä käytetään.
    Siis vaikka laki sanoo, että kuonokoppaa täytyy käyttää, ei se käytännössä monellakaan ole käytössä.
    Siitä en tiedä yhtään, millainen rumpa on tuoda PPP-koira maahan.
    Mitäs jos vuokraisitte jonkun talon, jostain vähän syrjempää, missä koirien ulkoiluttaminen helpompaa?
    Satu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Satu! Kiitos paljon kommentistasi 😊 Lueskelin paljon aiheesta sellaisten henkilöiden kirjoittamana jotka asuvat siellä päin ja omistavat PPP koiria. Osa kirjoitteli samaa, että eivät noudata sääntöjä ym. Täytyy jatkaa pohdintaa ja miettiä uskaltaisiko sitä ns. rikkoa lakia, mutta olen aikamoinen nössö monessa tällaisessa sääntöasiassa ja haluan usein niitä noudattaa. Löysin myös hieman vaihtelevaa tietoa sakon summasta joka lätkähtää jos "jää kiinni". Tuo kodin sijainti toki on sellainen jolla voisi pelata jonkin verran.. Kiva kun laitoit kommenttia ja mukavaa viikonvaihdetta sinne 😊🌴

      Poista
  2. Voi Kaapo <3 Ihan älytön edes koko ajatus, että toinen joutuisi metrin mittaisessa hihnassa kulkemaan, saati kuonokopan kera vain siksi, että sattuu olemaan tiettyä rotua. :(
    Kavereilla löytyy useampaakin listalla löytyvää ronttia, aina Dogo Argentinosta Akitaan ja kaikki ovat olleet todella leppoisia tapauksia. Liian usein se syypää koiran häiriökäyttäytymiseen on siellä hihnan toisessa päässä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä se ja se tässä vihaksi pistääkin aina kun aihetta pohdin 😔 ❤️

      Poista
  3. Täysin ymmärrettävä päätös, mutta entäs jokin muu kohde? miten esim. Portugali, Kroatia, Malta? koskeeko tuo säädös koko Espanjaa, myös saaria? olen kuullut että joissain Pohjoismaissakin tietyt koirarodut on kielletty, mutta olen kyllä silti nähnyt niitä kielletyiksi luettuja rotuja esim. Tanskassa. Paljonhan se riippuu siitä miten koira on koulutettu ja sinun koirasi kyllä näyttää aika kiltiltä. Kun olin Belgiassa suurikokoinen pitbull oli aina yhdessä toimistossa ja yritti hyökätä sieltä ihmisten kimppuun kadulle ja se pelästytti aika lailla. Itsekin kun olen koiraihminen en ole sellaista kokenut. Joten sen seurauksena olen alkanut ymmärtämään myös sitä pelkoa mikä ihmisillä on, vaikka olen yhä sitä mieltä että koiran luonteeseen vaikuttaa myös omistaja ja koiran koulutus. Jos omistaja on todella välinpitämätön tai agressiivinen, niin ei ole ihme jos koirastakin kasvaa vihainen. Viime kesänä törmäsin Italiassa yhteen vihaiseen koiraan jota meinasin silittää, mutta vaikka koira juoksi täysin vapaana opin ettei se pure jos en mene silittämään. Pieniä koirarotuja en edes osaa pelätä, vaikka joskus Saksassa pikkukoirat ärisee minulle, haistavat kai että olen ulkomaalainen. Nyt olen taas ollut yhdessä kohteessa joka on aika täynnä pitbulleja, mutta niistä ei ole ollut mitään haittaa ovat koulutettuja eivätkä ärise

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Toki jokin muu kohde saattaisi myös toimia, mutta emme haluaisi muuttaa paikkaan jota emme tunne - meillä on ollut siis yksi tietty kohde (saari) mielessä, josta molemmat pidetään kovasti. Portugalissa sama laki, Maltaa ja Kroatiaa en tunne.. Hankala tilanne :) Kiva kun kommentoit!

      Poista

Kiitos kommentistasi! Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.