torstai 1. syyskuuta 2016

Tervetuloa, syyskuu!

Huomaamattani otin tänään kaulahuivin käyttöön, kun aamulla läksin kotoa. Syyskuu otti minut vastaan unisena, mutta lämpimähkö sää heti aamusta oli mukava juttu. Kun kello pärähti soimaan, olin keskellä huonetta, jossa seinillä oli hevosenkavioita, ja niissä seisoi käärmeitä, yhtä jouduin pakenmaankin...

Eli kyllä, hassut unet sen kun vaan jatkuu täällä päässä. Olen tällä viikolla herännyt jo itsestään ennen kellon soittoa, mutta tänään olin tosiaan aivan sikeässä unessa ja herätyskello muuttui unessani hälytyskelloksi, joka hälytti käärmeiden vapaaksipääsystä.

Lueskelin tuossa hetki sitten kesän bucket list postaustani, ja harmikseni huomasin, että muutamia asioita "jäi tekemättä". Koko kesä tuntui juoksevan ohitse ennenkuin se kunnolla alkoikaan. Rehellisesti tuntuu siltä, että vietin kesää Suomessa ehkä yhteensä viikon verran, ja Mallorcan reissun verran lomallani. Oikeastaan ärsyttää koko kesä ja sen huonous kokonaisuudessaan.

Samaan aikaan, kun kirjoitin tuon viimeisen lauseen, tuli hieman huono omatunto. Tarkoitan tuota enemmänkin ehkä säiden puolesta, kuin sen tapahtumarikkauden. Kyllä tähän kesään on mahtunut myös äärettömän ihania asioita, ja voin ehkä myös syyttää itseänikin, että en ole osannut elää niin hetkessä, kuin olisi pitänyt, ja tämän vuoksi kesä tuntuu sujahtaneen ohi nopeasti.

Tälle syksylle en siis aio tehdä minkäännäköistä bucket listia, vaan pyrin keskittymään hetkessä elämiseen.

Tänä syksynä on paljon tapahtumia ja juhlia, siispä ne tulevat aikanaan ja sillä välin keskityn ihan niihin arkisiin, hyviin hetkiin. Niihin hetkiin, kun saan istua rauhassa työpisteelläni ja nauttia aamupalaa lueskellen meilejä, niihin hetkiin, kun lösähdän sohvalle ja nappaan Pilvin tai Kaapon kainaloon ja tuijottelen tyhjää, ja niihin hetkiin, kun istutaan autossa Tuukan kanssa ja ajellaan töistä kotiin marmattaen ruuhkasta - päivästä toiseen. Niihin hetkiin, joihin ei normaalisti kiinnittäisi minkäänlaista huomiota. Tänä syksynä pysähdyn entistä useammin miettimään nykyhetkeä.

Ja sitten asiasta vaikkapa nakkipakettiin. Tai oikeastaan hajuihin. Olen huomannut lähiaikoina, että taidan olla herkistynyt hajuille. Ennen ripsihuollossa ei tullut minkäänlaisia oireita liimasta, nyt haistan sen selvästi, vaikka kyseessä on sama liima kun aina ennenkin. Eilen erästä juuri pakkauksestaan otettua kirjaa lukiessani huomasin, että joku sidosliima tai vastaava otti henkeeni ja tuli huono olo. Hetken kuluttua kirjan poislaittamisesta olo parani. Ja tänä aamuna suihkuttaessani pitkästä aikaa hajuvettä kaulahuiviini, alkoi taas kirveltää nenän limakalvoja ja pistävä tunne tuntui "aivoissa asti". Tätä täytyy alkaa seurailemaan, sillä tähän asti en ole reagoinut pistäviinkään hajuihin millään tavoin.

Ja herkästä puheenollen, olen aina epäillyt myös kuuloni olevan jollain tavoin omituinen. Kuulen kaiken, pienimmätkin äännähdykset ja kiinnitän huomiota erilaisiin ääniin, joihin muut eivät välttämättä kiinnitä. Huomaan myös ärsyyntyväni tietyistä äänistä jopa niin paljon, että tunnen oloni "suuttuneeksi". Tämä kuuloasia on ollut tiedossani jo varmaan lapsesta, tai vähintäänkin nuoresta iästä asti, mutta joskus tuntuu, että mitä vanhemmaksi tulen, sen herkemmäksi kuuloni tulee. Jopa lääkäri ihmetteli kerran kuulotestin tulosta, jonka sain flunssassa - silloin, kun kaikkia taajuuksia ei pitäisi voida kuulla. Kaikkea sitä..

Noniin, tulipa taas sillisalaatti. Ei muuta kuin mukavaa päivää ruudun sinne puolen! :)

14 kommenttia :

  1. Mulla tulee tosta hajuherkkyydestä mieleen raskaus. Itellä sama juttu oli nimittäin... :)
    -Aino-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heips! Olen kuullut samaa, että aistit herkistyy raskauden aikana. Tällä kertaa ei ole kyse siitä..(on nimittäin "se aika kuukaudesta" :D) Olen miettinyt että olisiko se siitä, että olen joutunut käyttämään flunssan takia nenäsumutetta aika paljon, jos se on herkistänyt limakalvot nenästä :(

      Poista
  2. Meinasin juurikin kirjoittaa ihan saman tuosta raskaudesta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on varmaan kaikki raskausoireet aina välillä ilman vauvaakin :D

      Poista
  3. Saanko udella mitä sun bucket listalta jäi tekemättä kesän osalta? Kesä menee kyllä tooosi nopeesti aina ohi vaikka kuinka eläisi hetkessä :) toukokuussa mietit et kohta on juhannus ja sit juhannus on yhtäkkiä ohi ja elokuu koputtaa ovelle.. Sitten onkin jo syyskuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mm. Linnanmäellä käynti, joka harmittaa kovin! :/ Voisihan sinne nytkin mennä, mutta hellesäällä olisi ollut ihana päästä.. Jep, totta turiset :)

      Poista
    2. Meilläkin jäi huvipuistokäynti tältä kesältä :( nythän särkänniemessä kohistaan ja delfiinit ollu otsikoissa!

      Poista
    3. Totta, mulla ei ole ollut vielä aikaa perehtyä aiheeseen tarkemmin, mitä nyt parit dramaattiset otsikot nähnyt.. Täytyykin tutkia asiaa enemmän :)

      Poista
  4. Mielestäni bucket listit on turhaa suorittamista. Mitä sitten jos Suomenlinnan reissu jää yhtenä kesänä väliin tai ei tule käytyä siellä kaikkien somessa hehkuttamassa kesäravintolassa. Fiilispohjalta tekeminen on kaikkein parasta niin ei tule edes stressiä, että on huono sää tms. Asumme Lauttasaaressa mieheni kanssa ja rantaa löytyy niin kallioista kuin hiekkaistakin. Tänä kesänä vietimme jokainen lämpimän ja aurinkoisen päivän (niitä ei tosiaan liikaa ollut) ihan kotikulmilla aurinkoa ottaen, koska emme halunneet tuhlata päivää Suomenlinnan lauttajonossa tai muualla ryysiksessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun mielestä bucket listeja voi olla erilaisia, voi olla konkreettisia tekoja ja sitten voi olla hieman erilaisia asioita. Joskus bucket list voi myös toimia potkuna pepulle, jos ei muuten tule tehtyä mitään tai ei keksi mitään - listaa voi sitten hyödyntää sellaisissa tilanteissa. Joillekin sopii, toisille ei :) Omastakin mielestä sellainen rento yhdessäolo vaikkapa omalla terassilla on parasta. Mutta silti, Linstillä olisi ollut hauska käydä! :)

      Poista
  5. Oletko koskaan lukenut erityisherkkyydestä? Itse kuulun tähän "ryhmään" ja tunnistan meissä paljon samoja piirteitä😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa, olen lukenut ja nyt kävin taas erään artikkelin lukemassa. Tunnistan kyllä vahvasti monia piirteitä itsessäni, mutta osa taas ei osu kohdalle. Tiedä sitten mihin minut luokiteltaisiin.. :) mm. nämä kohdat osuvat hyvin:

      "Myös syvällisyys on yhdistävä piirre: erityisherkällä ihmisellä on taipumusta reagoida vahvemmin omiin ajatuksiinsa, tunteisiinsa sekä havaita erilaisissa tilanteissa ja ihmisten kohtaamisissa monipuolisemmin asioita ja vivahteita kuin vähemmän herkän ihmisen."

      "Erityisherkkä on myös kiinnostunut katsomaan asioita monesta eri näkökulmasta ja pohdiskelemaan niitä sekä huomioimaan eri vaihtoehtojen seurauksia ja vaikutuksia. Eli katsomaan aika syvällisesti maailmaa, Heiskanen jatkaa."

      Sitten lisäksi ne hajut ja äänet.. Mutta esim. valoihin en reagoi herkästi, eivätkä ne häiritse minua. Jännää luettavaa :)

      Poista
  6. Ihan sama juttu minulla, olen todella ääniherkkä! Rekisteröin kaikki äänet joita muut eivät edes kuule. Esimerkiksi kaikki äänet naapurista kuulen liiankin hyvin ja ärsyyynnyn niistä aivan älyttömästi! Mieheni ei edes kuule niitä, ja ihmettelee, miten voin olla niin ääniherkkä. Todella ärsyttävä vaiva..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, I feel you... 😌 Voimia meille! :D Kiva kun kommentoit!

      Poista

Kiitos kommentistasi! Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.