perjantai 15. heinäkuuta 2016

Hullu maksamakkaranainen

Minulla on pahe käydä aina silloin tällöin ostamassa toimiston lähellä olevalta Nesteeltä itselleni aamupalaksi täytetty ruisleipä tai vastaava. Tuolla kyseisellä Nesteellä on ihana tuoretiski, jossa on samanlaisia täytettyjä leipiä, kuin vaikka kahvilassa - ei sellaisia kelmutettuja kolme päivää vitriinissä seisseitä, vaan ihan tuoreita ja hyviä. Koska tänään on perjantai, kurvasin pyörälläni Nesteen pihaan ja menin valkkaamaan leipää. Ja tässä kohtaa meinasi leuka pudota lattiaan - MAKSAMAKKARALEIPIÄ! (Tosin ne oli kelmutettuja..) Koitin hillitä intoni ja tilasin tyynesti maksamakkaraleivän kassalla. Poika katsoi mua hassusti hymyillen, ehkä nauroi leipävalinnalleni, ehkä naamassani oli kuolaa. Minulla on ollut jo pitkään joku hullu himotus maksamarrakaa kohtaan, mutta en ole halunnut ostaa sitä kotiin, sillä himosta kärsiminen on helpompaa, kuin maksamakkaraövereistä kärsiminen. Joku taivaan pikku enkeli tämän leivän minulle varmasti lähetti, se oli täydellinen kompromissi oman tuubin ja himoilun välille. Jos näit himotuksia tulee jo nyt, voin vain kuvitella minkälaista se olisi, jos joskus olisi raskaana.

Siinäpä ehkä oudoin postauksen aloitus ikinä, ja nyt normaalimpiin aiheisiin. Tuukalla alkaa tänään loma. Ja ansaittu onkin. Voin vaan kuvitella, miltä tuntuu sulkea toimiston ovi ja sanoa adios yli kuukaudeksi. Itse en ole tainnut olla ikinä neljää viikkoa putkeen kesälomalla, sillä usein olen reissannut pitkin vuotta ja täten ripotellut lomaviikot pariin, tai jopa kolmeen osaan. Toisalta se on ihanaa, että pääsee reissaamaan useasti vuodessa, toisaalta taas kyllä sellainen kuukauden totaalibreikki tekisi myös oikein hyvää. Mutta joskus sitten, ehkä ensi kesänä.

Tälle viikonlopulle ei ole mitään suunnitelmia, kerrankin se tuntuu vain ihanalta - sadesää edesauttaa sitä, että tekee mieli vain kaivautua sohvannurkkaan ja katsella elokuvia tai sarjoja. Ehkä niin teenkin. Tämän viikonlopun jälkeen alkaakin monen viikon putki, kun on milloin mitäkin häppeningiä.

Ja lomasta puheenollen, ei ole enää montaa viikkoa, kun päästään Tuukan kanssa köllimään lämpimään. Nyt kun katsoo ulos, alkaa lomakuume nousta väistämättä. Tämä on pitkästä aikaa meille kunnon rantaloma. Pari aiempaa lomaa on ollut sellaisia, että joko rannalle ei ole päässyt tai sitten sinne on ollut niin pitkä matka, että sinne on ollut ennemminkin ärsyttävää tarpoa ja sääkään ei ole ollut paras mahdollinen. Itselle paras rantaloma on sellainen, kun tyyliin hotellista voi astua suoraan rannalle ja tällä kertaa meillä onkin hotelli ihan veden äärellä. Noh, oli miten oli, aina on etuoikeus, että voi edes päästä lomailemaan lämpimään. Odotan kyllä todella paljon yhteistä reissua ja on ihana päästä viettämään aikaa kotiympyröiden ulkopuolelle. Ja nyt kun meille tulee taas kotiin koiranhoitaja, voi lähteä reissuun rauhallisin mielin, kun tietää että karvapallerotkin pärjää ja saa olla tutussa ympäristössä meidän loman ajan.

Luin tässä samalla uutisia yön kamalista tapahtumista, ja kyllä tämä taas niin hiljaiseksi vetää. Tässä yksittäisenä pienenä ihmisenä ei voi tehdä asialle mitään, eikä aivot edes käsitä koko kamaluutta. Vetää niin sanattomaksi ja olo on ihan uskomaton. Miten ihmismieli voi olla niin paha, että tällaiset teot vain jatkuvat jatkumistaan. En ymmärrä, en voi käsittää. Toivottavasti teidän läheiset ovat kunnossa, toivottavasti ette itse olleet paikalla.

Tästä surullisesta uutisesta huolimatta, oikein mukavaa, pian alkavaa viikonloppua kaikille <3

7 kommenttia :

  1. Mullakin on välillä joku outo himo täytettyjä leipiä kohtaan :D Eilen illalla kun kun pysähdyin tankaamaan, niin löysin juurikin nesteeltä sellaisen lohiruisleivän joka oli niin hyvää että teki mieli mennä ostmaan toinen :D Katsoiskohan ne pahasti jos joskus menen ja ostan monta sellaista...

    Itse luin uutiset myös aamulla ja kyllä tuli niin kamala olo. Tuntuu että sääkin on niin ankea kun sataa ja on harmaata. Ei aina voi ymmärtää ihmisen pahuutta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa :D Joskus sitä tosiaan miettii että kehtaako sitä ja kehtaako tätä, nykyään menen pokkana vaan ja heitän vaikka vitsiksi, silloin ei myyjäkään ihmettele mitään. Esim tuossa tilanteessa olisin varmaan tokaissut, että olipa hyvä lohileipä, nappaanpa toisen iltapalasi! Ja totta, vähän laittaa kyllä taas mielen maahan tuo Nizza, mutta pakko vaan opetella elämään tällaisessa maailmassa. Mukavaa päivää ja ihana kun kävit kommentoimassa :)

      Poista
  2. Voi apua, luin otsikon eka et hullu vatsamakkaranainen ja sit kun luin tekstiä mietin et hääääh miten otsikko liittu tähän ja sit luin uudestaan, hahah :)

    Rentouttavaa viikonloppua, sohva ja leffat kuulostaa vallan mainiolta plääniltä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se otsikko kyllä osuisi myös muhun hyvin! :D Kiitos, sinne myös <3

      Poista
    2. No höh ja pöh kuules kaunokainen :)

      Poista
  3. Merinäköala on kyllä parasta! etenkin kun minulla oli tosi kauan parkkipaikkanäköala entisessä kodissa, niin hotelleissa on kiva jos onnistuu saamaan merinäköalan. Nyt sain ja olen kyllä tykännyt kovasti parvekkeesta ja merinäköalasta, vaikka meri näkyykin vaan osittain nyt. Tykkään katsella myös ohi lipuvia laivoja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merinäköala on ihana :) Sama täällä!

      Poista

Kiitos kommentistasi! Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.