torstai 16. kesäkuuta 2016

Milloin mikäkin kriisi

Nyt kun blogi on hypännyt hetkeksi hieman syvällisempiin aiheisiin, on ollut hankala kirjoittaa kevyemmistä asioista. Tai sanotaanko näin, että ei ole tullut edes mieleen, että kirjoittelisimpa vaikka tukkajutuista. Paitsi juuri nyt, kun otan itseäni niskasta kiinni. Kyse ei ole siitä, ettenkö haluaisi kirjoittaa myös kevyemmistä asioista, koskan haluan. Kyse on siitä, että kun kirjoittaa hetken eri maailmasta, ei automaattisesti ajattele toisenlaisia asioita. Mutta ehkä tämän pitääkin mennä juuri näin, aalloissa, vähän kuin "sesongeittain".

Aihe tuli mieleeni siitä, että tänään olen menossa vihdoin värjäyttämään tätä hamppukasaani ja saan siitä ehkä vihdoin takaisin pikimustan. Myös jotain hoitoa kaipaa niin latvat, kuin päänahkakin. Itselle kokomusta tukka on helpoin ja vaivattomin hoitaa.

Otsikossa mainitsin sanan kriisi. Tiedättekö kun valmistaudutaan kimpassa tyttöjen kanssa vaikka iltaa varten ja toinen huutaa "mulla on asukriisi" ja toinen taas valittaa "tukkakriisiä"? Mulla on ainainen tukkakriisi. Moni tätä reuhkaani on kehunut vuosien mittaan, mutta helppo se ei ole. Vaan ärsyttävän vaikea. Hiukset on pitkät, mutta siihen se sitten jääkin. Joudun esimerkiksi tupeeraamaan reuhkaa päivittäin, etteivät hiukset valuisi päätä myöten. Ja silti valuvat. Käytän vahvimpia muotoilutuotteita ja nekään eivät aina pidä hiuksiani kurissa.

Toinen asia, millä on mielestäni merkitystä hiusmaailmassa, on pään muoto. Oma pääni on oudon muotoinen (mielestäni) ja takaraivoni on hyvin suora, siksi joudun tekemään takaraivolle aina suurimmat tupeeraukset. Eikä minulle sovi lainkaan päätämyöten kammatut ponnarit tai muut vastaavat kampaukset.

Eli kyllä, täällä kärsitään elinikäisestä hius(pää)kriisistä. Joskus jopa häpeän sitä, miltä hiukseni näyttävät vaikkapa töissä ja kadehdin heitä, joille riittää aamulla hiusten harjaus ja sillä siisti.

Noh, se kriiseilyistä ja siirrytään mukavampiin aiheisiin.

Huomenna on taas jo perjantai. Viikot kuluu ihan älytöntä vauhtia. Lauantaina ollaan menossa Tuukan kanssa meidän kaverin synttärijuhliin, johon on tulossa paljon tuttuja. Ennen oltiin aina kaikki tytöt ja pojat samassa, isossa lössissä, nykyään ollaan enemmän erikseen. Koska erot ja suhdekriisit. Moni kaveripariskunnista on eronnut viime vuosina. Pari kertaa vuodessa sitten järkätään koko poppoolla happeningiä, kuten viime syksynä halloweenit ja rapujuhlat. Tälläkin kertaa paikalla on varmasti enemmän miehiä, mutta onneksi mulla on vielä yksi "rikoskumppani" kaveripariskunnista, eli saan myös naisseuraa.

Jos sää sallii, tiedossa on grillailua, musiikin popittamista ja rentoa hengailua ulkosalla - noh, sitä mitä nyt yleensä kavereiden kesäjuhlilla voi tehdä. Innolla odottelen viikonloppua, on kiva nähdä kaikkia ja osaa myös pitkästä aikaa.

Ja siitä toissapäivänä raottamastani projektista.. uskallan varovaisesti sanoa, että se on saanut pienen pienet purjeet ja tuulahduksen alleen. Nyt edetään askel kerrallaan ja intoilematta liikaa. Mutta pienillä hiirulaisen käsillä tuuletan, hieman.

PS. tsekkaa blogikirppis, siellä on kaikkea ihanaa kesään sopivaa vailla uutta kotia. :)

6 kommenttia :

  1. Ai kauhee, pinnallisella lyylil on taas kriisi. Hiukset ja pääkopan muoto. Hyvinhän kuvissa oot kasvojen muotoa muoksinut. Ei jää huomaamati. Mitenhä oikean kriisin kohalla panikoisit??? LOL

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän sinun nyt ole tarpeen provosoitua lukemastasi tekstistä. Toivon sinulle leppoisaa loppuviikkoa! :)

      Poista
    2. Pinnallisella? :) Tokikaan en tunne Kristiinaa mutta mm blogista oon saanut sen kuvan, että K on kaikkea muuta kuin pinnallinen :) tokikin yritit varmasti vain provosoida kommentillasi.. Toivottavasti sait hyvän mielen itsellesi! :)

      Mun piti jotain kommentoida tekstiin liittyen mutta unohdin kun luin ton suorastaan typerän kommentin :) josko se tulis mieleen myöhemmin, vaikka eipä se kai ollut tärkeää :D

      Kivaa päivää! (Olettaen et luet kommentin aamulla..)

      Poista
    3. Huomenta Niina! Ei tällaisiin kommentteihin kannata tuhlata energiaa, tämänkaltaiset kommentit kertovat vain ko. henkilön taidoista käsitellä omaa ärsyyntymistään. Harmi, että hänellä ei ole hyvä olla, mutta jokainen vastaa omasta käyttäytymisestään ja siksi anna heidän olla sellaisia, kuin haluavat olla. Se ei ole onneksi meiltä pois eikä pilaa meidän päivää :) Mukavaa päivää sinnekin ja ihanaa viikonlopun alkua!

      Poista
  2. No huh huh mitä kommenttia taas :D Itse kyllä olen aika päinvastaista mieltä. Mikäli saamani mielikuva pitää paikkaansa, niin jos vaan useampi ihminen olisi Kristiinan kaltainen, niin maailma olis kyllä hiukkasen kivempi paikka elää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sinua! Todella kauniisti sanottu, kiitos! Ei noista kannata sen kummemmin välittää :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.