lauantai 21. toukokuuta 2016

Matka-ajatuksia osa 1.



Kiitos kaikille kommentoijille edelliseen postaukseen. Sinne saa edelleen toki kommentoida ja esittää kysymyksiä tai toiveita liittyen Alanyaan sekä reissupostauksiin. On ihanaa, että on toivottu mm. paljon reissukuvia, mutta nyt taidan tuottaa pettymyksen, sillä niitä ei ole sadoittain tänne jaettavaksi. Tähän on syynsä. Elin monta vuotta elämästäni "blogille" kantaen kameraa mukana miettien mistä saa mitenkin hienoja kuvia, jotka voin laittaa matkan jälkeen blogiin. Sellainen elämä on nyt ohi, enkä halua elää elämääni linssin läpi, vaan omien silmieni kautta. Toki minulla on paljon kuvia, mutta ne ovat kännykällä otettuja, aina kun on siltä tuntunut. Nykyään puhelimissa on niin hyvät kamerat, että niiden laatu riittää loistavasti muistoiksi ja Instaan / Facebookiin laitettavaksi.



Tässä ensimmäisessä reissupostauksessa haluan käsitellä aihetta, joka on monen matkaajan mielessä tällä hetkellä. Nimittäin turvallisuustilanne. Moni pelkää lentää ja lähteä lomalle, siitä ovat pitäneet huolen erinäiset terrorijärjestöt ja levottomuudet. Pelko on ihan aiheellinen, ja joskus se ottaa meissä jopa vallan. En valehtele, kun kerron, että itsekin suunnittelin matkan vaihtamista toiseen kohteeseen. Mutta sitten tajusin, että tällä hetkellä pelottaa tietyllä tavalla matkustaa ihan mihin tahansa. Lentäminen pelottaa jo itsessään, nykyään vielä enemmän kaikkien uutisoitujen ikävien asioiden vuoksi. Lomailu turistikohteessa pelottaa mahdollisten iskujen takia. Mutta kannattaako jäädä kotiin pelkäämään?

Itse päätin pelosta huolimatta koittaa suunnata ajatukset lomaan ja hyviin asioihin - pohdin todennäköisyyksiä ja sattumaa. Olen iloinen, että lähdin. Reissu oli kaikin puolin onnistunut ja olimme turvassa. Tulevasta ei tiedä, eikä mahdollisia levottomuuksia tai iskuja voi ennustaa - elämme tuuripeliä.





Mielenkiinnolla odotin, miten tämän vuoden turistien lasku on vaikuttanut Alanyaan. Pohdin, miten paikalliset kauppiaat ja sisäänheittäjät kohtelevat turisteja, olisivatko he normaalia agressiivisempia vai yrittäisivätkö entistä paremmalla palvelulla saada turistin tekemään kaupat. Oma kokemukseni oli, että kaikki oli täysin ennallaan. Itse en ole koskaan kärsinyt sisäänheittäjien tai kauppiaiden myynti-innosta, lähden matkaan aina huumorilla ja avoimella mielellä varustettuna - omalla asenteella voi vaikuttaa paljon. Jos minua ei kiinnosta ko. huutelijan kauppa tai ravintola, kävelen rauhallisesti ohi, vastaan kuulumiskysymyksiin ja kysyn itse kauppiaan tai sisäänheittäjän kuulumiset, kiitän kohteliaasti ja sanon, että ei tällä kertaa kiitos. Tällä tavalla en ole koskaan saanut Turkissa tai muuallakaan osakseni paskaryöppyä tai huutoja. Ihmisiä hekin ovat ja ovat ansainneet kohteliaan vastaanoton. En näe mitään syytä katsoa myyjiä pahalla silmällä ja kiukutella heidän höpinöistään. Kun pitää positiivisen mielen itsellä, ovat kaikki tyytyväisempiä. Kohteliaisuudella pääsee pitkälle - luonnollisesti myös Alanyassa.

Kaduilla näkyi paljon poliisiautoja, mutta kun muistelin taaksepäin, olen tainnut aina kiinnittää huomiota Alanyan poliisien suureen määrään. Poliisit sekä Zabitat partioivat myös iltaisin mm. baarikadulla sekä basaareilla ja huolehtivat siitä, että kansa käyttäytyy asiallisesti. Mutta on tuossa poliisin toiminnassa mielestäni myös omituisuuksia, joita ei Suomessa näkisi koskaan. Yhtenä iltana todistettiin, kun baari-illan jälkeen ilmeisesti jotkut paikalliset rähinöivät (vertaa: suomen baari-illan jälkeinen kähinä känniläisten kesken) ja poliisit juoksivat porukalla lopettamaan tilanteen. Tämän kahakan seurauksena yksi paikallinen mies kulki poliisiasemaa kohti ilmeisesti protestoiden ystävänsä putkaanjoutumista ja tähän vastauksena yksi poliiseista hyökkäsi tönien ja huutaen tämän protestoijan kimppuun. Suomessa ei taida usein nähdä poliisin käyvän käsiksi henkilöön kovin ottein, joka huutaa käyttämättä väkivaltaa. Paikallisen poliisin toimintaa voisi kuvailla uhmakkaammaksi, kuin mitä kotimaassa on tottunut näkemään. Mutta ei siinä, kahakka loppui lyhyeen ja homma oli ohi muutamassa minuutissa. Lisäksi erilaista on se, että poliisit partioivat Alanyassa usein suurissa (jopa 10 poliisin) ryhmissä. Tämä baaritappelu oli uhkaavin tilanne, johon törmäsin matkamme aikana, eikä sekään osoittanut uhkaa turisteille, vaan oli paikallisten kärhämä.



Sesonki ei ollut vielä kuumimmillaan ja turisteja oli aika vähän keskusta-alueella - syrjemmällä olimme lähes poikkeuksetta ainoat turistit. Söimme paljon paikoissa, joissa paikalliset söivät, se on mielestäni aika hyvä nyrkkisääntö jos etsii hyvää paikallista ruokaa kansainvälisten pizza ja pasta-annosten sijaan. Hotellimme sijaitsi alueella, jossa saimme seurata paikallisten elämää ja koululaisten kouluun menoa aamuisin. Meidän lähellä oli mm. koulu, rukoushuone sekä paljon paikallisasutusta. Mielestäni on todella mukavaa istuskella omalla parvekkeella aamuisin ja katsella paikallisten aamupuuhia, liikkeiden ja kahviloiden avaamista ja pyykkien kuivattelua toisilla parvekkeilla. Samalla sitä pohtii, miten erilaista elämänmeno siellä on. Miten paljon kulttuurieroja on ja miten se, mikä meille on hyvin eksoottista, on heille yhtä arkista kuin meille mikä tahansa meidän jokapäiväinen puuha tai tapa. Mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä asioita.



Kun lomailee Alanyassa, voi sen tehdä niin monella eri tavalla. Voi liikkua pääkadulla ja hotellin läheisyydessä ja viettää illat Suomi-baareissa. Voi lähteä tekemään retkiä luontoon, vuokrata auton tai skootterin ja etsiä autioita rantoja ja nauttia lounasta rantaviltin päällä. Voi lenkkeillä aamuisin ja kavuta vaikka Kale-kukkulalle ihailemaan maisemia tai voi vain nauttia auringosta ja hotellin All Inclusivesta. Kaikenlaiset lomatyylit ovat yhtä hyviä ja me kaikki valitsemme sen, miten haluamme lomaamme viettää. Ainoa asia, jonka haluan sanoa vinkiksi tässä yhteydessä on se, että joskus voi kokea jotain uutta ja upeaa poikkeamalla niistä totutuista rutiineista. Joskus voi löytää matkakohteesta täysin uusia puolia, kun ottaa pään pois puskasta ja lähtee seikkailemaan myös sen pääkadun ulkopuolelle. Kannattaa keskustella paikallisten kanssa, oli se sitten ravintolan työntekijä tai taksikuski - heiltä kuulee niin paljon mielenkiintoisia asioita ja oppii taas uutta elämästä. Joskus voi yllättyä, miten ennen "paska mesta" voikin muuttua oman käytöksen myötä paremmaksi. Pienimässäkin matkakohteessa voi olla täysin uusi maailma, kun sille antaa mahdollisuuden. Matkailu avartaa, kun sen antaa tehdä niin.



Alanya on aina tuntunut kotoisalta ja mitä enemmän sitä tutkin, sen mukavampi paikka minulle on. Löydän aina uutta kaunista katseltavaa ja viidesti päivässä kajahtava rukouskutsu (adhaan) tuo aina hyvän mielen. Hyvän mielen siksi, että se tuo mieleen kulttuurien rikkauden ja tapojen erilaisuuden. Se tuo mieleen uuden oppimisen ja erilaisuudesta nauttimisen. Adhaan kuuluu Turkin matkailuun, eikä sen kuulemiselta voi siellä välttyä.

Maailmassa on paikkoja ja matkakohteita vaikka millä mitalla, mutta varmasti tulen vielä palaamaan myös Alanyaan kun sille löytyy oikea aika. Edellisestä kerrasta olikin jo vierähtänyt kolme vuotta, ja tuona aikana Alanyaan oli tullut vaikka mitä uutta - näistä uusista ravintoloista jne. kerron seuraavassa postauksessa mielelläni ja annan omat suosikkini vinkiksi myös teille muille.

Jos tämän postauksen myötä tuli kysymyksiä, jätä ihmeessä viestiä kommenttiboksiin :)

8 kommenttia :

  1. Mä olen lähdössä ystäväni kanssa Amsterdamiin heinäkuussa, juurikin em-kisojen aikaan, ja täytyy myöntää että välillä ko matka vähän mietityttää. Pelolle en halua antaa valtaa, mutta kyllä Ranskan ja Belgian iskut (ja maiden läheinen sijainti) laittavat ajattelemaan, että mitä jos. Ajatuksena vielä meillä olisi mennä katsomaan kisoja jonakin päivänä, ja tuollaiset isot tapahtumat ja suuret ihmisjoukot ovat kuitenkin "ideaaleja" kohteita terroristeille.
    Vaikka asia välillä mietityttääkin, niin totesin tuossa yksi päivä, että ei pään vaivaaminen ja murehtiminen tule sitä iskun mahdollisuutta muuttamaan. Ja haluan kuitenkin uskoa, että aika pieni mahdollisuus loppujen lopuksi on joutua tuommoisen iskun "kohteeksi" tai keskiöön :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Netta, totta turiset - tämä tilanne on todella vaikea ja inhottava. Jokainen tekee oman päätöksen siitä, haluaako matkustaa vai ei. Jollain tapaa pelottaa ajatus siitä ihan kamalasti, että loppuuko tämä tilanne koskaan ja meneekö vielä pahemmaksi. Jotenkin tajuttoman pelottavaa ajatella, että nykypäivänä tällaista voi vielä tapahtua eikä asialle oikein saa loppua. Mukavaa matkan odotusta, varmasti kaikki menee hyvin :)

      Poista
  2. Ihana kuulla, että kirjoitat näin kauniisti itsellekkin rakkaasta Alanyasta. Olen ollut siellä 5 kertaa, viime visiitistä kuitenkin jo 4 vuotta. Ikävä on kova, mutta elämä ja matkakumppanit on halunnut reissata muuallakin. Toivottavasti pääsen kumminkin pian sinne!

    Ja aivan parasta, että joku muukin ymmärtää rukouskutsujen kauneuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Kiitos kommentistasi :) Varmasti pääset, mutta onhan se mukavaa välillä reissata muuallakin :) Kivaa viikonlopun jatkoa!

      Poista
  3. Hyvältä näyttää kuvista päätellen! :) Ootan niin omaa lomaa ja reissuja<3

    VastaaPoista
  4. Kivat kuvat ja hyvä asenne. Se on totta että terroriuhka on nykyisin joka puolella maailmaa ja jos ei ole niin sitten on jotain muuta sen tapaista. Matkustamista ei koskaan kannata unohtaa vain pelon takia. Kävin tuossa vähän aikaa sitten Barilla yhden päivän ajan risteilyltä, enkä yhtään tiennyt että sielläkin on terroristeja. Kohde vaikutti oikeen rauhalliselta ja leppoisalta. Saattaa olla etten ehkä olisi mennyt ulos laivasta, jos olisin tiennyt että siellä jahdataan terroristeja, tai sitten olisin kumminkin mennyt koska satamassa näkyi poliiseja. Jostain syystä osun melkein aina kohteisiin joissa on terroriuhka: kun olin Bremenissä siellä uhattiin jotain moskeijaa, mutta en silti jättänyt ulkona käymistä. Kun olin Wienissä tapahtui yksi isku ja menin siitä huolimatta nähtävyyksille, vaikka terroristit kävivät autolla myös Itävallan puolella, tai tulivat sitä kautta muualle. Nyt sitten Italiaakin on alettu uhata. Muutenkin näyttää siltä että poliiseja on valtavasti lisätty eri kohteissa juna-asemille ja muualle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heips taas :) Kyllä, totta puhut - uhka vallitsee joka paikassa, onneksi olet välttynyt pahuuksilta matkoillasi <3 Täytyy vaan oppia elämään tämän päivän maailmassa.

      Poista

Kiitos kommentistasi! Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.