torstai 14. huhtikuuta 2016

Leppoisat arkipäivät

Lisää kuvia: @cavagram2 Instagramissa


Kevään ja auringon saavuttua, ovat myös arkipäivät olleet leppoisampia. Aamuisin on helpompi herätä ja töiden jälkeen jaksaa tehdä vielä esim. pihahommia. Tänään tosin olen ollut poikkeuksellisen väsynyt ja nukuin olohuoneemme lattialla viltin alla päiväunet. Heräsin hetki sitten ja siirryin vielä sohvalle hetkeksi köllöttelemään.

Meillä on tosiaan autohallipaikka vuokrattu, sillä kuljemme samalla autolla töihin Tuukan kanssa. Olen koko talven kävellyt autolta toimistolle, matka ei ole pitkä, noin 15 minuuttia. Mutta nyt teiden sulaessa aloin haaveilla siitä, että voisin polkaista nopeasti toimistolle pyörällä ja laitettiin tuumasta toimeen - roudattiin pyörä hallille ja nyt työmatka taittuu muutamassa minuutissa. Se on myös siitä kiva, että nyt voin käydä useammin Tuukan kanssa lounaalla, kun matkaan omalta työpaikaltani Tuukan toimistolle ei kulu ns. turhaa aikaa. Yhteinen työmatka ja silloin tällöin lounaat ovat kivoja ja tuovat työpäivään lisämukavuutta.

Tulevana viikonloppuna on ystäväni synttärituparit ja menen jo lauantaina päivällä auttamaan paikan päälle. Tämä viikko on ollut jotenkin henkisesti rankahko, enkä tiedä tarkkaa syytä. Huomaan huokailevani paljon ja se on mulla aina merkki siitä, että olen turhautunut, väsynyt tai pahalla tuulella. Vaikka työviikot on yleensä aina mukavia, kyllä tuo huomenna alkava viikonloppu vaan tulee taas tarpeeseen. Sinänsä tämä suomalaisten perus 5 päivän työviikko on täydellinen, siinä ehtii juuri alkaa toivoa jo uutta viikonloppua, ja se tuntuu aina hyvältä. Vuorotyötä en pystyisi enää tekemään, kyllä tämä "tylsä" toimistotyöaika sopii itselleni parhaiten.

Tällä viikolla on myös pyörinyt niinkin ärsyttävä ja perinteinen asia päässä, kuin paino. Tai ei ehkä itse paino vaan oma ulkomuoto. Vaikka olen pudottanut alkuvuoden aikana muutamia kiloja ja korjannut ruokavaliota parempaan, huomaan silti miettiväni liikaa ulkonäköä - enkä tiedä edes syytä, sillä tiedostan että olen hyvä näin, mutta jotenkin kummasti se on hiipinyt taas mieleen liikaa. Ehkä se johtuu tästä muuten väsyttävästä viikosta ja tyhmät ajatukset näyttävät kertyvän päähän. Meneekö tämä samainen asia teilläkin aalloissa? Kuulostaa ihan tyhmältä kun luen tätä, mutta tältä tuntuu, ei mahda mitään, enkä osaa paremmin pukea sanoiksikaan.

Apua, olen rustannut tätä postausta jo puoli tuntia ja tänä aikana mm. syönyt 2 herkku-juuresleipää, juonut lasin vissyä, jutellut koirille ja Tuukalle, katsonut työmeilit ja Whatsapannut. Kohta alkaa Salkkarit ja ne on pakko ehtiä katsomaan. En ole hyvä tekemään yhtä asiaa, vaan aina alan säätämään kaikkea muuta samalla.

Mutta all in all, tämä viikko on ollut vähän haastava henkisesti ja viikonloppua odotellaan kovasti - ajatukset positiiviseen ja kohti kevyempiä päiviä. Ihanaa loppuviikkoa teillekin ja kiitos jättämistänne kommenteista!

4 kommenttia :

  1. Moi! Kiitos ihanasta blogista! :) Kommentoin erittäin harvoin mutta nyt uskaltauduin :) tuosta painoasiasta, olen seurannut sun blogia jo aiemman blogin aikana ja muistelin että olet näistä asioista puhunut aiemmin, samaistuen silloin ja samaistun edelleen! En koe olevani ylipainoinen mutta silti koen etten ole siinä kunnossa missä haluaisin, ihan jo terveyssyistä, haluaisin lisää energiaa ja jos muutama kilo siinä sivussa häviäisi, ei haittaisi. MUTTA se motivaatio! esimerkiksi salille lähtö, miten voi olla niin vaikeaa? On salikortit ja ohjelmat mutta silti löytyy joku tekosyy miksi ei tälläkään kertaa tule lähdettyä. Kateellisena seuraan ihmisiä jotka jaksaa käydä säännöllisesti salilla ja syödä terveellisesti. Tieto ja halu on mutta teoiksi asti nämä eivät yleensä ehdi. Jos löytyy vinkkejä tai ajatuksia postaukseksi asti, otan enemmän kuin mielelläni kaiken vastaan, muistaakseni puhuit jossain vaiheessa että olit salilla käymisen aloittanut? Toki nämä ovat asioista joista joko haluaa tai ei halua puhua, ymmärrän molemmat puolet, mutta jos on jotain ajatuksia asiaan liittyen mitä haluat jakaa, täällä on ainakin yksi joka mielellään asiasta lukee :). -Annika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Annika! Kiitos kommentistasi :) Itseä motivoi se, että haluan pitää yleiskunnosta huolta ja pysyä terveenä.. Ennen en saanut edes hyvää oloa liikunnasta, nyt olen sen löytänyt ja iloitsen siitä. Salin vaihdoin lenkkeilyyn sen jälkeen, kun aloitin uudessa työssä, jotenkin talvella ei jaksanut raahautua salille ja nyt on helpompi vetää vain lenkkarit jalkaan. Katsotaan jos joskus taas innostun salista paremmin, mutta nyt sekin pelko on voitettu. Ennen siis pelkäsin käydä saleilla. Lähinnä siis se, että tekee hyvää itselleen, vie eteenpäin :) Toivottavasti löydät motivaatiota! Kiva kun kävit kommentoimassa!

      Poista
  2. Itse huomaan heti kun on raskaampi viikko ja väsyttää kamalasti, on ajatuksetkin aina tyhmempiä! Sillon alkaa aina kyseenalaistamaan itseään ja omia toimia, etsiä kaikki mahdolliset huonot puolet ja valinnat ja ja ja ja ja lista on loputon. Se on tosi ärsyttävää. Töissä on ollu nyt kaikin puolin henkisesti todella kuluttava kevät ja sen kyllä huomaa. Onnksi koko ajan mennään lähemmäs kesää (ja syksyä, olisi suunnitteilla ihan uudet tuulet) ja virkeämpää mieltä :) -Rosa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heips Rosa! Just näin, samaa mieltä - eikä sitä aina heti tajuakaan. Ihanaa kun kesä lähestyy ja vau, uudet tuulet kuulostaa jännittäviltä! :) Kiva kun kommentoit!

      Poista

Kiitos kommentistasi! Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.