keskiviikko 4. marraskuuta 2015

My Moments part 5.

My Moments -postaussarja saa jälleen jatkoa, sarjan aiemmat osat löydät täältä. Tällä kertaa postauksesta tulee hyvinkin luontopainotteinen, sillä olen uudelleenrakastunut syksyyn sekä kameraani ja olen viettänyt aikaa japanilaisturistina ulkona muutamankin tovin tällä viikolla.

Moni varmasti törmäsi toissapäivänä eri kanavissa upeisiin taivaskuviin, ja niin nappasin omani minäkin. Istuin tunnin ruokapöytämme ääressä ja tuijotin taivasta kuin hullu. Se muuttui minuutti minuutilta intensiivisemmäksi ja oli niin kaunis. Nyt, jos omaisin maalarin taidot, nappaisin pensselin käteen ja alkisin sutia tätä tauluksi kotiimme.



Luontoaihe jatkuu. Olin lähdössä kuvaamaan ystäväni trimmaamoon koiria, kun matkalla parkkipaikalle eteeni sattui jättikokoinen puska isoine lehtineen. Lehdet oli kiertyneet jännästi rullalle ja niistä piti tietenkin napata kuva. Naapurit varmasti pitävät mua ihan hulluna, kun hiippailen pihalla kamera kädessä.


One more. Tai oikeastaan kaksi. Joskus sitä ei tajua katsoa tarkemmin ympärilleen, kun kulkee vain tuttua reittiä pitkin seuraava suoritettava asia mielessä. Joskus, kun pysähtyy vaikka ihan kotioven lähelle ja avaa silmät, näkee miten upeita värejä ja muotoja ympärillä on. Luontoa aliarvostaa usein, tai lähemminkin sen läsnäolon unohtaa. Luonto ei aina tarkoita sankkaa metsää tai tuntureita, vaan sen löytää usein jo ihan omalta takapihaltaan, yllättävänkin kauniina.

Nyt voitte huokaista helpotuksesta, sillä yhden yhtä lehtikasaa tai piikkipuskaa ei enää iskeydy verkkokalvoillenne, vaan kuvasaldo loppui tältä osin tähän. Tällä viikolla luontoäiti on antanut parastaan ja uskallan väittää, että Suomen luonto on ollut kauneimmillaan lähipäivinä, ainakin täällä Etelä-Suomessa.

Halusin ottaa eilen illalla toisen erän olohuoneen ikkunan näkymien kanssa, mutta avatessani parvekkeen ovea säikähdin pahan päiväisesti. Sieltä nimittäin meinasi pyrähtää talitintti sisälle, se järjen jättiläinen on (jälleen) päättänyt änkeytyä parvekkeellemme likaveden poistoaukon kautta, eikä pääse enää ulos, koska a.) hän ei tajua mennä samaa reittiä pois ja b.) parvekkeen lasit ovat kiinni. Tätä tilannettahan ei auttanut se, että pelkään noita pieniä otuksia sen verran, etten uskalla mennä sitä auttamaan ulos. (Tiedetään, olen urpo.) Täytyi siis pyytää Tuukka apuun hoitamaan ritarillinen työ, ettei tipi joutunut kovin kauaa olemaan vankina parvekkeellamme.

Oletteko te nauttineet tästä ehkä maailman kauneimmasta vuodenajasta ja raittiista ulkoilmasta? :)

7 kommenttia :

  1. Hyvänen aika. Älä ihmeessä pahoittele, jos otat kauniita luontokuvia ja julkaiset niitä! :)
    Ei ole muuten homma eikä mikään teettää ottamastasi valokuvasta taulua kotisi seinälle. Kauniit, intensiiviset värit voivat innostaa vaikka sisustamaan vähän taulun värimaailmalla.
    Harrastan itsekin kuvausta. Olin äärityytyväinen ihan peruspokkarikameraan, kunnes isä antoi lukuisasta kameravalikoimastaan lahjaksi (!!!) puoliammattilaisjärkkärin. Sen jälkeen kuvien ottaminen ei ole enää ollutkaan niin helppoa. :D Mutta sitä harjaantuu, upean kuvan täysikuusta sain viime viikolla - kohde joka viime kuvauskerralla oli pelkkää valkoista, ylivalottunutta suttua, nyt näkyy kraaterit ja kaikki.
    Ja hei, olen niin ylpeä susta. Lopussa lukee: "ehkä maailman kauneimmasta vuodenajasta ja raittiista ulkoilmasta?" Olet oppinut nauttimaan syksystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvaaminen on todella rentouttavaa puuhaa, eikä tarvitse olla paras siinä - kunhan itse nauttii! :) Ja sitä kautta oikeastaan olenkin oppinut nauttimaan syksystä, rakkaan harrastuksen kautta. Olipa ihanasti tehty isältäsi, varmasti upea ja pitkään iloa tuottava lahja! :) Mietin tuota samaa tauluasiaa kirjoitellessani tätä.. Meillä on tässä olohuoneessa suuri sininen taulu ja ostin siihen mätsäävät pöytätabletit - olet oikeassa, että taulu voi innostaa sisustamaan sen väreillä.

      Kiitos kun kommentoit taas, ja kiva että näin moni asia herätti asiaa ja ajatuksia :) Mukavaa päivää!

      Poista
  2. Ja hei, laittakaan ihmeessä siihen likaveden poistoaukon kohdalle joku vaikka verkko. Kamala ajatus, että joku pikkainen sinne kuolisi. :'(

    VastaaPoista
  3. Oi miten ihania kuvia! Ehdottomasti pitää jakaa tällaisia tänne :)
    Mukavaa torstaita kaunokainen ♥

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.