maanantai 12. lokakuuta 2015

Koiran koulutuksesta osa 1.

Lähipäivinä blogin sisältö on ollut varsin koirapainotteinen, mutta ei hätää, tällä viikolla on tulossa muitakin aiheita :) Sain taannoin kommenttiboksiin viestin, jossa toivottiin postausta liittyen koiran koulutukseen. En ole tässä asiassa ammattilainen, mutta ajattelin silti hieman valottaa sitä, miten meidän koirat on koulutettu ja jakaa pari meillä hyväksitodettua vinkkiä. Aloittelijoille suosittelen kattavampia opaskirjoja, mutta toivon, että tästä postauksesta joku saa edes hieman ideoita ja vinkkejä oman koiran koulutukseen :) Muistutan vielä, että kaikilla meillä on se oma tapa, ja nämä postauksessa esiintulevat tyylit eivät välttämättä sovi kaikille koirille tai omistajille.

Olen aina uskonut kehun, kosketuksen ja namupalan voimaan palkitsemisessa. Monesti olen huomannut, että iloisella äänellä annettu kehu ja taputus on jopa parempi palkkio, kuin namupala. Varsinkin Kaapo on aina ollut enemmän huomion, kuin namupalojen perään. Pilvi taas on innokas saamaan mitä tahansa palkkioita, mutta namupalat taitavat viedä voiton meidän herkkupepulla ;) Oman koiran tuntemus on heti alkuun hyvä ja tärkeä asia, jotta löytää oikean palkitsemismuodon.

Aloitetaan ihan alkumetreiltä, eli koiran kotiinsaapumisesta. Meille molemmat koirat ovat tulleet pentuina, 7 -viikkoisina. Koira tutustuu ensimmäiset päivät kotiin ja uuteen ympäristöön, mutta samalla on hyvä aloittaa rajojen vetäminen vaikka jo heti toisesta päivästä alkaen. Toki kannattaa tutkia koiran käytöstä, jos se on vielä ihan pihalla ja raukka uudessa paikassa, voi koulutuksen aloittaa kevyesti leikin lomassa. Sekä Kaapo, että Pilvi ovat molemmat osanneet jo peruskäskyjä ensimmäisten viikkojen aikana, ollessaan uudessa kodissa. Kaapon ensimmäiset "temput" olivat istu, tassu ja maahan. Myös paikallaoloa harjoiteltiin ja tietenkin luoksetuloa. Mutta se, miten niitä harjoiteltiin, selviää seuraavaksi.

ISTU: koiralle istuminen on luonnostaan helposti tapahtuva ele, ja koira yleensä istuukin, kun sen pään yläpuolelle vie namupalan tai lelun. Heti, kun koira istuu, sanotaan rauhallisesti ja jämäkästi "istu". Eli käsky annetaan heti, kun koira tekee toivotun asian.

Jos koira ei istu luonnostaan, voi koiran pään päällä pitää namupalaa tai lelua ja toisella kädellä painaa kevyesti koiran takapuolta alaspäin kohti istuma-asentoa, ja toistaa käskyn "istu" rauhallisesti ja päättäväisesti kerran tai kaksi kertaa. Jos koira ei vaikuta vastaanottavaiselta, voi harjoituksen lopettaa, vaihtaa toiseen ja jatkaa myöhemmin uudelleen.

TASSU: mielestäni "tassu" -käskyn ja muut tassuihin liittyvät käskyt (läppää, koske) on hyvä opettaa sen jälkeen, kun koira hallitsee käskyn "istu" perusteellisesti. Tassun opettaminen on mielestäni yksi helpoimmista "tempuista", joita koiralle voi opettaa. Tassu -käskyssä yhdistyy usein itse käsky ja käsiliike. Ota koitan tassu käteesi ja sano jämäkästi ja rauhallisesti "tassu".

Seuraa koirasi katsetta ja katso, suuntaako koira katseensa tassuun. Jos näin tapahtuu, on se merkki siitä, että koira yhdistää sanan tassuun. Tässä kohdassa voi myös puristaa kevyesti tassua ja sanoa uudelleen "tassu". Tätä liikettä toistetaan rauhallisesti muutaman kerran, kunnes tassua ei enää oteta käteen, vaan käsi viedään tasun eteen ja annetaan koiralle mahdollisuus antaa tassu kädelle itse. Jos koira ei tajua jujua, voi tassua koskettaa kädellä hieman ja toistaa käskyn "tassu". Tätä kakkosvaihetta voi myös toistaa muutaman kerran, jälleen rauhallisesti ja harjoituskerran toisesta selkeästi erottaen esim. ajalla tai istuttamalla koira uudelleen eteesi.


Vinkki: koskaan ei tule toistaa käskyä kiihtyneesti toistaen useita kertoja, tai sen tarkoitus voi heikentyä ja koira ei välttämättä yhdistä sitä enää itse toivottuun toimintaan. Lisäksi kiihtynyt energia siirtyy helposti ihmisestä koiraan ja on tärkeää olla aina itse rauhallinen ja pitkäjänteinen. Valitse siis kouluttamiselle sellainen hetki, kun tunnet olevasi rauhallinen ja energinen siten, että jaksat tarvittaessa tehdä toistoja useankin kerran.

Myös koiran energiatasoja kannattaa tutkia, ennen koulutushetken aloittamista. Omasta mielestäni paras hetki kouluttamiselle on, kun koira on purkanut suurimman osan energiastaan esim. leikkimiseen, mutta myöskään väsyneen koiran koulutus ei usein johda toivottuun lopputulokseen. Jokainen tuntee oman koiran parhaiten ja näitäkin hetkiä voi testailla ja tutustua rauhassa ennen koulutuksen aloittamista. Lisäksi pentua ei kannata kouluttaa jos se on juuri syönyt, sillä silloin ajatukset ovat usein siinä seuraavassa luonnollisessa asiassa, eli kakkaamisessa tai pissaamisessa.

Käskyjen lisäksi, olen tehnyt lisäharjoituksena pelkkien käsimerkkien opettamista. Olen heti alusta alkaen yhdistänyt käskyn ja käsimerkin "temppuihin" ja jossain vaiheessa testasin pelkän käskyn tai käsimerkin käyttämistä. Jos koira ei heti hoksaa pelkkää käsimerkkiä, voi käskyä alkaa sanoa hitaasti ja rauhallisesti aloittaen ihan käskyn ensimmäisestä tavusta. Esimerkki: käsimerkki käskylle "maahan" menee meillä siten, että pidän käsivartta ja sormia suorana, kämmen kohti lattiaa ja lasken kättä alaspäin hitaasti. Jos tämä ei tepsi, sanon "maahan" -käskystä vain sen ensimmäisen tavun: "maa..." ja tässä kohtaa yleensä koira jo tajuaa, mitä olet sanomassa. Seuraavalla kerralla voi kokeilla pelkkää käsimerkkiä. Tässäkin, kuten kaikessa, toistot ja rauhallisuus palkitaan. Pelkästään käsimerkkien läyttöä kannattaa alkaa harjoitella vasta, kun koira hallitsee käskyn + käsimerkin yhdistelmän kiitettävästi.

Alla koottuna vielä Kaapon ja Pilvin hallitsemat käskyt ja käsimerkit (toivottavasti muistin kaikki):

Kaapon (4 v.) tällä hetkellä hallitsemat käskyt: istu, maahan, tassu, läppää, seiso, paikka, tänne,   alas, pois, mene, mene sinne päin (=pakittaa taaksepäin pari askelta), ota, odota, sivulla, kuono (= painaa kuonon maahan tai esim. tasolle), koske (= koskettaa tassulla esim. osoitettua esinettä), käänny, ympäri, väistä, tälle puolelle (= esim. jos haluan Kaapon toiselle puolelle kävelytietä)
Kaapon tällä hetkellä hallitsemat käsimerkit seuraaville käskyille: maahan, läppää, seiso, paikka, tänne, mene, mene sinne päin, käänny, väistä

Lisäksi Kaapo tietää mitä tarkoitan, kun kysyn "haluatko ruokaa, onko nälkä?", "mennäänkö ulos / ulos?" ja usein jos Kaapo tulee viestittämään, että hän haluaa jotain, nousen seisomaan, levitän kädet ja sanon "näytä mammalle mitä haluat" ja sitten Kaapo menee esim. ruokakupille tai eteiseen ovelle tai vaikka istuu pöydän viereen ja katsoo pöydällä olevaa lelua tms.

Pilvin (7 kk) tällä hetkellä hallitsemat käskyt: istu, maahan, tassu, läppää, paikka, tänne, pois, alas

Koiran kanssa puuhailu ja päivittäinen koulutus ja opittujen käskyjen ja temppujen ylläpito auttaa sekä omaa arkea, että antaa koiran aivoille virikkeitä - aivojumppaa on joskus sanottu jopa liikuntaa tehokkaammaksi "väsytyskeinoksi", eli päivittäisen ulkoilun lisäksi kannattaa harjoitella tottelevaisuutta ja temppuja aktiivisesti. Näillä vinkeillä olen itse toiminut ja ollut tyytyväinen koirien tämänhetkiseen "tasoon" kotikoirina :)

Tätä kirjoittaessani tajusin, että en saa tätä koko aihetta millään mahtumaan yhteen postaukseen, joten jaan tämän muutamaan osaan. Toiveita ja kysymyksiä saa esittää, jos niitä tuli mieleen postauksen aikana! :)

15 kommenttia :

  1. Kiva postaus :) Koirajutut kiinnostaa kovasti sillä meille on tulossa puolentoista viikon päästä pieni shelttipentu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Paljon onnea perheenlisäyksestä! <3

      Poista
  2. Ootko kattonu koirakuiskaajaa koskaan? Teillä tuntuu olevan hirveästi sanoja koirilla opittavaksi vaikka koirathan eivät tajua mitä sanot vaan ymmärtävät olemuksestasi ja energiastasi. Ainakin teidän vanhemmalla koiralla hirveä litania sanoja, eikö mene jo sekaisin? Eikö olisi helpompi vain näyttämällä ja omalla olemuksella viestittää koiralle mitä haluat? Entä jos koira kuuroutuu? Ja olet opettanut vain käskyjä suurimmaksi osaksi äänellä? Itse olen ainakin molemmat koirat suurimmaksi osaksi koittanut olemuksella ja käsillä opettanut, tietenkin istu, pois, maahan ja muut peruskäskyt äänellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa postauksessa onkin mainittuna käskyt jotka Kaapo hallitsee tällä hetkellä käsimerkein. Lisäksi käytän päivittäin vartalon liikkeitä hyödyksi ja siitä on tulossa juttua myös. Energiaan ja ilmeeseen keskityn myös kovasti. Päivittäin harjoitellaan ja lisätään "vartaloa" peliin. Ja sanat eivät ole menneet sekaisin tähän asti. Luitkohan koko postausta, sillä painotin mielestäni myös energiaa siinä, tai ainakin näin oli tarkoitus. Lisäksi kirjoitin että kaikille käskyille on ääni + käsimerkki koulutuksessa. Tälle energia ja vartalonkäyttö -aiheelle on kuitenkin tosiaa tulossa oma postaus, huomasit varmaan että niitä on tulossa lisää :) lue ihmeessä postaus ajatuksella, nyt ainakin jäi kuva että et sitä ehtinyt vielä tekemään. Kiva kun kommentoit!

      Poista
    2. Kauheasti tunnut toivovan kommentteja jne.mutta sitten kun tulee negatiivista niin olet ihan tyly ja ns.kaikkitietävä. enkä sano että näin olisi mutta annat itsestäsi sellaisen kuvan. Itsekin koiranomistajana en pidä siitä että tavalliset koiranomistajat jakavat netissä oppejaan koska ne eivät yleensä sovi kellekkään muulle ja tietämätön koiranomistaja ottaa niistä oppia ja sit se on koiran vika. Ammattilaisilta kannattaa ottaa mallia ja lukea kirjoja. Omastakin mielestä teillä paljon käskyjä, vähemmälläkin varmaan pärjäis :) tämä ei ollut hyökkäys sua kohtaan mutta kannattaa aina miettiä tälläsiä postauksia. Koiranne ovat kyllä todella upeita ulkonäöllisesti ja toivotan teille mukavaa syksyn jatkoa!

      Poista
    3. Se on aina vaarana että tulee tietynlainen kuva :) Tuossa oikeastaan painotinkin tätä asiaa, että kannattaa lukea kirjallisuutta ja nämä ovat vain meidän tapoja :) Kiitos paljon, samoin!

      Poista
  3. Tunnut valveutuneelta koiran omistajalta. Sen takia en ymmärrä, mikä sai sinut valitsemaan lyhyt kuonoisen koiran..? :( itseäni alkaa tehdä aina pahaa, kun näen sellaisen koiran ja kuulen sen hengityksen (minkä vuoksi jotkut kutsuvat "leikkisästi" koiraansa possuksi, samalla kun koira kärsii kun ei saa kunnolla henkeä). Toivon, että luet tähän liittämäni linkin ja tulevaisuudessa valitset toisin.

    http://www.sey.fi/ajankohtaista/tiedotteet/668-sey-koiranjalostuksen-ongelmiin-on-puututtava-nykyista-tehokkaammin-lakiin-on-saatava-tiukennuksia-mutta-myos-ostajien-valveutuneisuudessa-on-toivomisen-varaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Meillä molemmat koirat ovat leikkisästi possuja ulkomuotonsa vuoksi. Itse ajattelen näin: tarjoan koiralleni hyvän kodin, kattavan vakuutuksen ja laitan koiran hyvinvoinnin samalla tavalla kaiken edelle, kuin oman lapsen. Ranskiksilla on omat ongelmansa, osa on todella sairaita ja osa terveitä. Tämä pätee mihin tahansa rotuun sekä sekarotuisiin. Monella rodulla on omat vaivansa, mäyräkoirilla selkäongelmat, lättäkuonoilla hengitysongelmat ja seeffereillä jalkaongelmat, nyt muutaman esilleottaakseni. Minulle tärkeintä on se, että teen kaikkeni että omalla koirallani on hyvä olla. Jokainen ihminen tekee valintoja, jota joku toinen ei ymmärrä - elämässä tähän törmää tuon tuostakin. Loppuun vielä mainitsen, että esimerkiksi sierainten laajennusleikkaus on aina vaihtoehto ja hyviä tuloksia tuova operaatio, eli näitä mahdollisia tulevia ongelmia on myös mahdollista korjata mikäli tarve tulee. Tämä aihe on laaja enkä saa kaikkia asioita mahtumaan kommenttiin, jos haluat keskustella enemmän, laita ihmeessä meiliä tulemaan :) kiitos kommentista ja huolenpidosta!

      Poista
    2. Halusin siksi kysyä tätä asiaa sinulta blogissasi, jotta mahdollisesti Pilviä ihailevat lukijasi miettisivät uudelleen rotuvalintaa koirien hyvinvoinnin kannalta.

      En oikein saanut sinulta toivomaani vastausta. Ymmärrän, että jokainen ihminen tekee omat valintansa jota joku toinen ei ymmärrä, mutta tässä ei kuitenkaan ole kysymys vain minun henkilökohtaisesta mielipiteestäni, vaan jopa Suomen ELÄINSUOJELUYHDISTYS kampanjoi tämän asian puolesta. En kysynyt tätä sen vuoksi, että itse vain sattuisin pitämään eri rotuisista koirista vaan siksi, että haluaisin tietää mikä saa ihmisen ostamaan ylijalostetun koiran, jonka rodussa on enemmän sairaita kuin terveitä yksilöitä. Tottakai jokaisella rodulla on omat juttunsa, mutta mielestäni esim. ranskiksista ja mopseista näkee jo päälle päin, etteivät he voi voida hyvin kun kuono on niin lyhyt..

      Hienoa, että olet varautunut Pilvin mahdollisiin leikkauksiin. Mutta en ymmärrä miksi ensin pitää jalostaa rotu sellaiseksi, että sitten koiran kärsiessä voidaan leikkauksella laajentaa sen sieraimia.. Eipä nuo leikkaukset ihmisellekkään mukavia ole, saati sitten koirille. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen kampanjan esimerkkinä toimii nuori koira, jota valitettavasti edes kyseinen leikkaus ei auttanut vaan koira kuoli.

      Suomen eläinsuojeluyhdistyksen kampanja on ainakin Helsingissä ollut näkyvästi esillä, mutta minua harmittaa todella paljon, että nähtävästi sekään ei vaikuta ihmisten mielipiteisiin millään tavalla. Ei auta vaikka kuinka kertoisi faktoja lyhytkuonoisen koiran kärsimisestä, jos ihminen vain sellaisen sattuu haluamaan kotiinsa tuhisemaan, niin sellainen otetaan koiran hyvinvointia ajattelematta.

      Tämä ei ollut mikään hyökkäys sinua kohtaan, mutta mielestäni tämä on tärkeä asia tuoda esiin. Toivoisin että sinä ja myös muut rodun omistajat tai siitä haaveilevat miettisivät seuraavan koiran rotua valitessa, millaista jalostusta haluaa tukea. Mikäli ihmiset eivät ostaisi sairaita rotuja, niitä ei myöskään jalostettaisi.

      Poista
    3. Heippa, olet hyvällä asialla enkä missään nimessä ota sinun kommenttiasi henkilökohtaisesti. Eilen illalla itseasiassa tajusin, että en vastannut kysymykseesi siitä, miksi valitsimme ranskiksen. Siispä tässä tulee vastaus :)

      Mietittiin todella pitkään mikä rotu meille tulee Kaapon kaveriksi. Haluttiin ehdottomasti joku samantyylinen rotu, eli tuollainen jämäkkä, mutta silti suhteellisen pienikokoinen koira. Toinen staffi oli aluksi mielessä, mutta kaksi sellaista pikkusonnia on minulle liikaa esim. talvella liukkaalla kelillä lenkittää. Siksi jätettiin staffi pois laskuista ja toisena mielessä oli ollut ranskis.

      Tutullani on tyttöranskis ja olin aivan ihastunut sen luonteeseen, kokoon, ja ulkonäköön muutenkin. Se sopisi myös Kaapolle leikkikaveriksi, eli ei olisi turhan heiveröinen. Lisäksi tuo luonneasia oli suuri plussa, sillä yleensä tämän rotuiset ovat mukavaluonteisia koiria. Huomasin, että eräällä lähikasvattajalla on tulossa pentua ja otin yhteyttä. Tutkin Pilvin vanhempien taustat ja keskustelin vanhempien terveydestä ja siitä, että kasvattaja painottaa terveiden koirien jalostusta. Otin selvää ranskiksen mahdollisista yleisimmistä sairauksista ja tämän kaiken pohdinnan jälkeen päädyimme ranskikseen.

      Yksinkertaisesti se sopii meille kuin nenä päähän. Ymmärrän, että moni saattaa pitää esim. minua typeränä, kun otan koiran jonka rodulla on usein sairauksia, mutta itse ajattelen niin naivisti, että jos en minä ota, niin sen ottaa joku muu, pahimmassa tapauksessa sellainen henkilö joka ei ole valveutunut asian suhteen tai varautunut mahdollisiin ongelmiin. Haluan kuitenkin elää hetkessä ja nauttia aivan mahtavan koirani seurasta ja jos joskus käy niin, että vastaan tulee sairauksia tai muita ongelmia, olemme niihin varautuneet ja kasvattaneet tietoisuuttamme. Sinä tai muut saatatte pitää minua pahana ihmisenä, mutta tämä on oma rehellinen kantani asiaan ja näillä mennään eteenpäin onnellisena ja varautuneina.

      Valitettavasti en osaa vastata sinulle tämän paremmin :) On hienoa, että erilaisia tärkeitä ja vaikeitakin asioita tuodaan esiin. Kiitos vielä siitä, että kommentointisi on asiallista!

      Poista
    4. Kaksi pointtia lisäyksenä: vaikka koiran vanhemmat ovat terveet, ei voi koskaan luottaa että myös pentu olisi terve läpi elämän - tämä asia on tiedossa.

      Toisena: tiedän, että tuo ajatustapa "jos en ota, joku toinen tekee sen" on pitkällä tähtäimellä huono jos sen liittää moneen muuhun asiaan, mutta se on minun rehellinen ajatukseni tässä asiassa.

      Kuten sanoin aiemmin, tämä on todella laaja aihe ja kommentoinnista ei käy ilmi kaikki aiheen käänteet ja mutkat, siksi on vaikea vastata kattavasti täällä blogin puolella. Pahoittelen siis, jos koet edelleen vastaukseni vajavaisena :)

      Poista
    5. Kiitos asiallisista vastauksistasi Cava! Mukava myös, että julkaisit molemmat kommentit, etkä kokenut niitä liian negatiivisina. Näistä todellakin on hyvä puhua julkisesti! :)

      Hyvää syksyn jatkoa sinulle ja koirille, ja kiitos kivasta blogistasi! :) oli mukavaa että jatkoit taas kirjoittamista.

      Poista
    6. Heippa taas :) Tottahan toki erilaiset mielipiteet / arvo- ja ajatusmaailmat sekä ajatuksia herättävät kommentit ovat tervetulleita - se, miten ne esittää on sitten se asia, joka määrittää tulevatko ne julkaistuiksi :) Tähän mennessä en ole joutunut poistamaan vielä yhtään kommenttia Cava -blogista, josta olen tosi iloinen! Saatan vastata suoraan kommenttiin takaisin suoralla tavalla, mutta koskaan ei ole tarkoitus olla ilkeä muille. Kiitos paljon, ja kivaa syksyä myös sinulle!

      Poista
  4. Mielestäni näiden "sairaiden" rotujen ostamiselle ei ole mitään perusteluja, ihmiset ostaa niitä niiden ulkonäön vuoksi. Jos ihmiset muka ymmärtäisivät niiden jalostuksen tuottamat ongelmat, ei niitä edes ostettaisi. Ihminen, joka ymmärtää näiden koirien ongelmat, jättää ne kokonaan ostamatta. On paljon terveitä rotuja, joista valita. Ja varmasti näistä terveemmistä roduista olisi sinullekkin löytynyt sopiva. Kiva postaus silti!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.