lauantai 10. lokakuuta 2015

Jos metsään haluat mennä nyt...

Mamma on laulellut tuota omituista kappaletta jo moneen otteeseen. Ilmeisesti Pilvin ja mamman metsäretki sai sen aikaan. Jotenkin se on ollut muutenkin todella hyvällä tuulella, ja päätin, että jos metsässä tulee iloiseksi, niin minäkin tahdon sinne! Siispä pyysin, ja mamma nappasi hihnan käteen ja sinne me painuttiin, mehtään.



Ilma tuoksui ihanalle, samalla niin raikas ja kirpeä, samalla niin moni tuoksu kantautui nenääni. Parhaita on toisten koirien jätökset, mutta jostain syystä mamma aina kieltää tomerasti niiden kohdalla haistelun - ei kai se ole niin vakavaa, jos toisen kakkaa vähän osuukin nenänpäähän? Sehän on ihan parasta!





Vaikka pissa-kakkajutut uppoaakin hyvin, miksi pitää kuvata juuri, kun on pissaushommat tehty? Vaikka oltiin metsässä kahden, olisi aika noloa, jos joku näkisi mitä mamma oikein puuhaa. Toisaalta ymmärrän, että väkisinkin kameraan tallentuu pissajuttuja, koska jokainen puu on merkattava varmuuden vuoksi. Tämä on nimittäin minun mehtä.

Yritettiin leikkiä piilosta, mutta näyin kuulemma ihan selvästi heinän seasta. Omasta mielestä se oli loistava piilottelupaikka. Mamma nappasi puusta tipahtaneen oksan, ja lähdin innoissani jahtaamaan sitä - ja sain kiinni! Harmi vaan, että oksat pysyvät ehjinä näissä hampaissa ehkä sekunnin. Sitten on taas aika etsiä muuta puuhaa.



Tällä kertaa mamma ei luopunut kepistä niin helposti, joten ajattelin että nämä typerännäköiset temput auttaisi asiaa. Jouduin tekemään vaikka mitä, mutta vihdoin sain kepin itselleni. Sekunniksi.




Parasta metsässä on se, kun saa juosta vapaasti vähän pidemmälle kuin hihnassa, mutta pidän kyllä aina silmällä, ettei mamma jää liian pitkän matkan päähän minusta. Pitäähän sitä jonkun vahtia, ettei karkaa omille teilleen. Parasta on se, kun mamma on niin iloinen mennessäni katsomaan, että se on vielä lähellä. Mamma yrittää aina tarjota herkkuja palkkioksi, mutta paras palkkio on kyllä ne ihanat kepit. Niitä on niin kiva mutustella.



Kuten silmistä näkee, juoksentelu ja riehuminen on rankkaa puuhaa ja nyt kyllä maistuisi päiväunet. Kiitos mammalle kivasta lenkistä, välillä on hauskaa olla ilman sitä vauva-Pilviä, kun saa mennä ja touhottaa ihan rauhassa. Mennäänhän taas pian, mennäänhän?

Mukavaa ja energistä lauantaipäivää kaikille! :)

6 kommenttia :

  1. Mulle on tullu sellanen kuva, että sä oot tosi hyvä koirien kanssa :) Olis siis kiva saada postausta koiran kouluttamisesta (siis ihan pentuajoista lähtien), koska uskon, että sulta sais hyviä vinkkejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa, kiitos kivasta kommentista! :) olen tyytyväinen omiin koiriin ja siihen mitä olen niiden kanssa saanut aikaan. En tiedä olenko mitenkään keskivertoa parempi, mutta ehkä voisin jonkunlalsen vinkkipostauksen tehdä :) kiitos että toivoit! Kivaa päivää :)

      Poista
  2. Hahah, ihana postaus! Ja ei tällaiset kuvat auta koirakuumeeseen, joka on ihan yhtä äkkiä puhjennut - ja siis tähän asti oon aina ollut täysin kissaihminen... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! :D Tsemppiä kuumeiluun! :) Oletko koskaan miettinyt mitä rotua haluaisit?

      Poista
  3. Koirasi on turhan tuhti. Jos haluat pitää sen terveenä ja pitkäikäisenä niin se menee niinpäin että koiralla tulee olla lihaksia ja se massa tulee lihaksista.. Läski ei ole lihasta eikä massaa, eikä läskeys kuulu yhdellekkään rodulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kommentoitpas hyvään aikaan; nimittäin juuri viime kerralla lääkärillä ollessamme Kaapo sai paljon kehuja juurikin vartalonsa koostumuksesta ja lihasmassasta + siitä, että kylkiluut tuntuu juuri sopivasti kun kokeilee. Joten höpinät sikseen ja keskity sinäkin positiivisiin asioihin, niin mieli paranee! :) Lämmintä joulun odotusta Sinulle!

      Poista

Kiitos kommentistasi! Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.