torstai 27. elokuuta 2015

Aivojen tyhjennys

Päivän ajatus numero 1.

Sattuipas eilen junassa: istuin rauhassa paikallani ja odotin junan lähtöä. Olin saapunut junaan 10 min ennen lähtöaikaa ja naputtelin kännykkääni, taisin selailla instagramia. Hetken kuluttua viereiseen loossiin istui äänestä päätellen kaksi naista, ja he tekivät samaa kuin minä, eli naputtelivat kännykkäänsä. Juna oli liikehdinnästä päätellen lähtenyt liikkeelle ja jossain vaiheessa, Pasilan holleilla kuulin kumean miesäänen: "lipuntarkastus". Kaivoin tekstarilipun puhelimestani ja näytin tarkastajalle. Tarkastaja siirtyi viereiseen loossiin ja havahduin, kun naisääni sanoi jotain tyyliin: "niin epäreilua ja epäinhimillistä". Nostin katseeni, ja ilmeisesti tilanne oli mennyt niin, että sillä välin kun naiset (kuten minäkin) katsoivat puhelimiaan, oli lipunmyyjä kävellyt ohitse ja naiset eivät olleet huomanneet konnaria.

Toinen naisista yritti selittää, että tuli nimenomaan lipunmyyntivaunuun, sillä oli aikeissa ostaa lippu, mutta ei vain ollut huomannut konduktööriä. Tarkastaja oli todella tiukka ja mielestäni jopa hieman asiaton, mutta toisaalta pystyin kuvittelemaan hänen uransa aikana kuulemansa kootut selitykset, ja ehkä hänen työssään paistoi hieman kyynisyys läpi. Nainen sai sakkolapun ja tarkastaja jatkoi kierrostaan. Tästä tapahtumasta minulle nousi kaksi asiaa mieleeni: tokihan se on matkustajan velvollisuus odottaa ja seurata lipunmyyjää. Mutta toisaalta, nykypäivänä me olemme kaikki nenät kiinni kännyköissämme jopa ravintolan pöydässä - olisiko mahdotonta ajatella, että lipunmyyjä sanoisi vaikka lipunmyyntivaunun alussa "lipunmyynti". Täten ihmiset havahtuisivat kännyköiden ihmeellisestä maailmasta ja tällaiset vahingot jäisivät tapahtumatta. Itse aion jatkossakin pitää silmällä konnaria, mutta mielestäni tämä pieni lisä heidän työhön ei olisi ehkä liikaa vaadittu.

Ajatuksia tästä? :)



Päivän ajatus numero 2.

Vanheneminen. Olen tullut siihen ikään, että alan huomata vanhenemisen merkkejä kasvoissani. Tämä tunne ei ole mukava, ja olen saanut itseni kiinni pari kertaa kamalista ajatuksista. Ensinnäkin, huomaan että ennen hyvä meikkipohja ei enää sovikaan yhtä hyvin, vaan kasvoni ovat läikikkäät.  Tästä en tosin tidä, johtuuko iästä vai esim. hormooneista. Toiseksi, kulmakarvojeni väliin alkaa muodostua ei-toivottu pystyjuonne, joka tulee ilmeisesti helposti esiin kun kurtistaa kulmia. Se saa näyttämään mut vihaiselta, vaikken ole. Lisäksi, suun pieliin on muodostunut juonteita ja silmäpussit ilmaantuneet myös. Mikä mua vaivaa?! Miksi näin monta oiretta yhdellä kertaa? Toisaalta mietin myös, onko tämä rilluttelukesä voinut vaikuttaa myös asiaan, ja kyllähän se varmasti on. Valvomista ja juhlia, niistä kyllä kroppa kärsii ennemmin tai myöhemmin. Jotain hyvää siis siinä, että syksy tulee.

Palatakseni niihin kiellettyihin ajatuksiin.. Olen aina ollut ns. turhia plastiikkakirurgisia toimenpiteitä vastaan ja pitänyt mm. piikillä tehtyjä ryppyhoitoja turhina. Ja olen edelleen. MUTTA sain itseni kiinni muutama päivä sitten ajatusleikistä, jossa joku täti ruiskuttaisi mun otsaryppyyn täyteainetta, enkä näkisi sitä enää koskaan. Voi kun homma menisikin näin, mutta eihän se yksi hoitokerta mitään tee ja mitäs sitten, kun niitä ryppyjä tulee lisää vuosi vuodelta? Ei taida tädin neulat, minun rahat tai kipukynnys riittää sellaiseen ja sitten näyttäisin 20 vuoden päästä Joan Riversilta. Jääköön ajatusleikki sellaiseksi,  mutta pointtina oli kertoa, miten paljon tällaiset vanhenemisen tms. merkit voivat säikäyttää. Seuraavia oireita odotellessa, ehkä nyt osaan ottaa ne vastaan rauhallisemmin.

Löytyykö muita, jotka panikoivat saman aiheen ympärillä? Ja jos kyllä, minkä ikäisenä ensimmäiset ajatukset tulivat mieleesi?

25 kommenttia :

  1. Itse entisenä lähijunissa työskennelleenä ihmisenä sanoisin että se on ihan ihmisen oma moka jos tuijottaa puhelinta ja konnari menee ohi. :) Jokainen junissa matkustava kuitenkin tietää että jos istuu lipunmyyntivaunussa niin se konduktööri todennäköisesti siinä vaunussa on ja varsinkin noin alkumatkasta. Noita selityksiä saa kuulla niin paljon että itse koen sen olevan ihan omalla vastuulla. Moni konnari sanoo Stadista lähdettäessä lipunmyynnistä, mutta on tullut huomattua aikoinaan että eivät ihmiset välttämättä siltikään näe eikä kuule konnaria, kun katsovat sitä puhelinta tai istuvat kuulokkeet päällä. :) Sitten kuitenkin saattavat syytellä että konnari ei huomioinut, vaikka ovat itse istuneet kuulokkeet päässä ja katse puhelimessa. Eivät konnaritkaan voi jokaiselta puhelimen näprääjältä kysyä että "otatko lipun", koska sitten taas syyteltäisi siitä että eikö saa istua rauhassa ilman lipunostoa. Koettu on! :D Vaikka varmasti konnareillakin on kaikilla ne omat tapansa toimia, virheitäkin sattuu todellakin heillekin ja tarkastajatkaan eivät välttämättä aina täydellisesti toimi niin kyllä tuossa työssä saa niitä selittelijöitä kohdata päivittäin ja se todella tekee myös kyyniseksi. Se puhelin voi kuitenkin varmasti odottaa sen ajan, kun odottelee sitä lipunmyyntiä ja jos ei siihen pysty niin ihmettelen. :)

    Laitan kommentin anonyymina, koska en halua yhdistää omaa nimeäni tähän kommenttiin. :) Herätti vain luonnollisesti tunteita tämä aihe, kun kuunteli itse vuosia niitä selittelyjä matkustajilta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Olipas kiva lukea tämä kommentti, kiitos :) Näin juuri ajattelinkin, että homma toimii. Kiva kun kerroit kokemuksistasi! :)

      Poista
  2. Mulla ei oo mitään hyvää sanottavaa tarkastajista. Mun mielestä osa on tosi tylyjä ja sanoo mitä sattuu. Syy varmaankin löytyy juuri siitä että ne on kuullut niin monet selitykset ja nähny niin paljon eri tapauksia. Mutta mun mielestä niitten pitäis alottaa joka asiakkaan kanssa nollasta eikä kiukuta sille jolla on vaikka lippu oikeesti jääny kotiin ja paniikissa sitä ettii laukusta ( nim. Minä) Tiedän että siitä saa sakon jos lippua ei ole mutta jos asiakas kertoo tai on kertomattakin ja on vastaanottavainen sakkoon, niin siihen pitäisi vastata ammattimaisesti ja nätisti. Ei ruveta syyttämään, olla ylimielinen ja käyttäytyä kun asiakas valehtelis. Mun mielestä osan pitäisi muuttaa asennetta ja käytöstä kun kohtaa asiakkaita vaikka taustalla olisi mitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, myös tarkastajat ovat osittain asiakaspalvelutyössä ja myös heidän tulisi osata ottaa jokainen asiakas yksilönä :) Tämä pätee kaikkeen asiakaspalveluun!

      Poista
  3. Mä olen lähiliikennekonduktööri ja Helsingistä lähtiessä sanon kyllä lipunmyynti ja pitemmissä lähijunissa (vaikkapa Lahteen mentäessä) joka asemalla esim. "Ja Mäntsälästä tulleet!" ei auta, samat ihmiset kuuntelee musiikkia/näprää puhelintaan/juttelee kaverilleen. Konnari tulee kuitenkin myymään lippuja heti junan lähtiessä, niin sen aikaa jokainen voi kyllä odotella ennenkuin uppoaa omaan maailmaansa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ihan mahtavaa, että sanot noin! :) Ja todella harmi, että ihmiset eivät silti tajua.. Mulla on käynyt monesti niin, että lähijunassa konnari ei tule lainkaan lipunmyyntivaunuun, en tiedä mistä se johtuu :) Pari kertaa olen lähtenyt kävelemään pitkin käytävää ja etsimään, joskus löytänyt ja joskus en! :)

      Poista
  4. Tosi kiva kun oot alkanut kirjoittaa taas blogia! Löysin blogisi uudelleen pari viikkoa sitten ja taisin siltä istumalta lukea kaikki postaukset koirajuttuja lukuun ottamatta läpi. :) Sun tekstejä ja aiheita on kiva lukea!

    Mulla alkaa myös olla pientä ikäkriisiä ilmassa kolmenkympin lähestyessä. Lähinnä ehkä elämän muilla osa-alueilla eli mitä olen saavuttanut ja mitä en, kuin niinkään ulkonäön puolesta. Mutta olenkin tosi nuoren näköinen. Silti kuitenkin muutamia juonteinta huomaan ja voi apua, ne silmäpussit! En ole koskaan käyttänyt mitään silmänympärystuotteita mutta nyt pitäisi kyllä lähteä ostamaan jokin silmäpussivoide. Kai sellaisiakin on?! :) Kerro jos sulla on kokemusta jostain hyvistä silmänympärystuotteista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo saavutukset on paha, itsellä ei ole tuollaista ollut mutta monella tutulla on! Sellaiset ns. "menen naimisiin viimeistään kun olen 30v." -tyyliset pakotteet voi heittää heti nurkkaan! Elämä ei mene suunnitellusti lähes koskaan, ei kannata stressata :) Mulla ei valitettavasti ole vinkata silmänympärystuotteista, sillä itsekin kaipaisin sellaista! :) Kiva kun kommentoit, ei kriiseillä! :)

      Poista
    2. Mä voin vinkata hyvästä voiteesta! http://s652.photobucket.com/user/Charcharcharliina/media/_MG_7785.jpg.html paras IKINÄ! JA edullinen :) Ite oon käyttänyt nyt varmaan puolet putelista ja omasta mielestäni tosiaan toimii!

      Poista
  5. Sä olet Kristiina kyllä niin huikaisevan kaunis nainen, että sanat ei riitä ihan näin heterolukijalla:) miten ihmisen silmät ja kulmat voikaan olla noin täydelliset? Näytät todella hyvinvoivalta ja upealta!!! T: lukija, joka pitää blogistasi paljon

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä! Kiitos ihan todella paljon, ensin nauroin tuolle heterokommentille kippurassa ja sitten tuli herkkä fiilis kun niin kauniisti kirjoitit :) Pyörittelen vaan täällä päätä, kun en keksi muuta sanottavaa, kuin kiitos!! <3

      Poista
  6. Täällä on kans yksi ikäkriiseilijä. Niinkään näkyviä ryppyjä ei oo mulle vielä tullut, mutta huomaan kyllä, että ei oo iho enää samanlainen kuin ennen. Samoin silmäpussit on tainnu tulla jäädäkseen. Kai se on vaan hyväksyttävä, että iho muuttuu. Oon myös ollut ennen kovasti kauneuskirurgiaa yms vastaan, mutta nyt minua on alkanut häiritsemään otsassani oleva vanha arpi. Se on sellainen kuoppa ja on alkanut näkymään selvemmin kuin ennen. Ehkä se ei niin kamalaa olisi, jos siihen jotain laittaisi? Toisaalta mietin, että jos lähtee jotain korjailemaan, niin tuleeko sitten halu korjata kaikki pienet virheet? Ja ehkä niihin myös alkaa kiinnittämään enemmän huomiota silloin. Ja sitten voikin alkaa pohtimaan, että olisiko rahoille jotain oikeasti järkevämpää tekemistä ja elämässä jotain vakavampaa pohdittavaa. :-D
    T. Erika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Tuohon arpeen voisi toimia myös happokuorinta, ystäväni on miettinyt arpien täyttöä aineella, mutta hänelle suositeltiin sellaista ja kuorinta auttoi selkeästi! :) Kannattaa ottaa tästä enemmän selvää, jos haluat kokeilla. Toisaalta en tiedä onko kuorinta hyvä noin pienelle alueelle, jos arpia on vain yksi.. Mutta tässä yksi vinkki! :) Kiva kun kommentoit!

      Poista
    2. Täytyykin ottaa selvää! Kiitos vinkistä! ☺

      Poista
    3. Mä voin myös suositella Dermarolleria! Itse käytän sitä huonoina ihokausina ja arpiin :) toimii!

      Poista
  7. Hahha. Arvaa vaan millä ajatuksilla on tänään leikitty. ;) Mua häiritsee niin paljon se alahuulen surkastuminen oikomishoidon seurauksena, että tekis mieli pistää vähän täytettä sivuille.. ehh.. Naamani nyt tarvis jo vähän voimakkaampaa hiomalaikkaa..

    Toi sun kuva on muuten niin ihana. <3 Voisin kehystää sen ja laittaa seinälle. :D Ja lyön vetoa, että näytät yber kuumalta vielä 50-vuotiaanakin, ettäs tiiät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah voi näitä sun juttuja!! :D <3 voi mä ottaisin sun huulet HETI jos saisin!

      Poista
  8. Jokainen julkisissa kulkuvälineissä matkustava tietää, että pitää olla lippu. En jaksa uskoa siihen, että jättää vahingossa ostamatta lipun tai että on väärässä vaunussa. Kaikki tietää myös lipunmyyntivaunun paikan. Eli seliseli. Ehkä matkustaja ensi kerralla investoi lippuun. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti huomaa ensi kerralla, niin jää sakko saamatta :)

      Poista
    2. Mä olin valitettavasti kerran väärässä vaunussa. Ajattelin, että olin lipunmyyntivaunussa, kun siinä luki lipunmyynti, muttta sitten tulikin tarkastaja ja sain sakot. :( En ymmärtänyt miksi minulta kysytään henkkaireita lipun ostaessa,kunnes tajusin, että kyseessä oli tarkastaja :) Huomasin kyllä sen jälkeen, että siinä tekstin vieressä oli nuoli joka osoitti, miten mennään lipunmyyntivaunulle. Näin kävi kuin turkulainen matkusti Helsingissä :) Mutta nyt olen oppinut!

      Poista
    3. Inhimilliset virheet on aina mahdollisia :) harmi että sait sakot!

      Poista
  9. Mä en ole kiinnittänyt huomiota pikkuryppyihin (vielä), mutta ai että mua inhottaa raskausarvet, jotka on tullut reisiin :-( En ole ikinä mitään lapsia saanut (viime kesänä ja talvena olin kokoa XS/S, nykysin M ja se jos joku on mulle iso kolaus), mutta siis viime vuosi oli aika rankka, ja taisin sillon syödä vähän enemmän kun tarve olisi ollut. Ensin isoäitini nukkuin pois alkuvuodesta, ennen äitienpäivää, loppuvuodesta tätini mies nukkui pois ja nyt tämän vuoden pääsiäisenä koirani nukkui pois. Yleensä kun suren/masennun, en syö ollenkaan. Mutta sitten kun syön, syön enemmänkin herkkuja, koska sokerista tulee hyvä mieli. Ja sen kyllä nyt huomaa :| Pakko alkaa liikkumaan enemmän ja rytmittää syömistä, niin pääsee eroon noista!
    Ja tosta lipun ostosta, kaikissa kaukojunissa missä mä olen ollut, on AINA hudettu tosta lipunmyynnistä :o musta se on vähän epäreilua jopa, ettei lipunmyyjä sano mitään.. Tällä tavalla vain v*ttuilee matkustajalle mun mielestä. Vois työnsä mun mielestä tehdä loppuun asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon voimia sinulle surun keskelle <3 mä syön kaikissa tunnetiloissa! :D kivaa viikonloppua!

      Poista
  10. Mulla on samanlainen pystyjuonne kulmakarvojen välissä ja ai että mua ärsyttää se joka kerta, kun näen sen esimerkiksi valokuvissa. Pakko aina muokata se huomaamattomammaksi. :D Olen myös miettinyt samaa, et saiskohan sen jotenkin tasoitettua jossain klinikalla. Vielä toistaiseksi en ole kuitenkaan lähtenyt tekemään sille mitään, paljon vaan meikkivoidetta siihen kohtaan. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu että mulla meikki vaan tuon sen enemmän esiin! :D Hittolainen.. tsemppiä meille <3

      Poista

Kiitos kommentistasi! Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.