torstai 17. tammikuuta 2019

Jalkahoito - liian hyvää liian harvoin

Kaupallinen yhteistyö Merelay Beautyn kanssa


Myönnän, käyn aivan liian harvoin jalkahoidossa. Edellisestä kerrasta oli vierähtänyt reilusti aikaa, veikkasin reilua vuotta mutta kun tsekkasin, niin siitä oli jo yli 3 vuotta!!! Apua.. Tämä on siis pahe, jolle pitää saada stoppi. Lähdemme lomamatkalle ensi viikolla, ja jalat näytti siltä, että niille pitää tehdä jotain ennen rantamaisemiin astumista. Pääsin hemmoteltavaksi Merelay Beautyn Miian käsiin, ihana pelastava enkelini!

Aivan ensiksi jalat kylvetettiin ja kuorittiin hellästi. Kikattelin koko tämän vaiheen ajan, olen nimittäin aivan hemmetin herkkä jaloista ja kutian helposti. Miia otti myös ihanasti huomioon nilkkani kohdan, johon pyysin olemaan koskematta. Olen lapsesta asti arastanut sitä, että joku koskee tiettyyn kohtaan nilkoissani, en tiedä miksi, hassu juttu. Kylvyn ja kuorinnan jälkeen sain levittimet varpaisiin ja alkoi kynsien siistiminen ja puunaus.

Kynsistä poistettiin vanhat lakan jäämät ja kaikki muu irtotavara, jonka jälkeen alettiin käymään läpi jalan muita osia. Karheat kohdat poistettiin ja jaloista tehtiin silkin sileät. Jalat tuntuivat huomattavasti kevyemmiltä, ja tuntoaisti oli paljon parempi, kun kovat kohdat olivat tipotiessään.

Viimeiseksi oli aika valita geelilakkauksen väri (geelilakkaus ei kuulu perusjalkahoidon hintaan, mutta on ostettavissa lisäpalveluna) ja päädyin kesäiseen koralliin. Miia viimeisteli kynnet ja olotila oli jokseenkin eufoorinen - miksi ihmeessä en käy jalkahoidossa useammin?



Jalkahoidon minulle teki Merelay Beautyn kosmetologi-ripsiteknikko Miia, ja häneltä on saatavilla laajat palvelut kosmetologin peruspalveluista volyymiripsiin. Merelayssa on kaksi ripsitekijää, Miia ja omistaja Marika, jolla itse käyn ripsissä. Kannattaa tutustua kaikkiin Merelay Beautyn kauneuspalveluihin täällä lisää: www.merelaybeauty.com/palvelusivu/


TARJOUS JALKAHOITOON

Tammi- ja helmikuun ajan saat jalkahoidon edulliseen hintaan 50 euroa. Edun saat mainitsemalla kassalla blogini nimen / löytäneesi edun Cava-blogista.

Varaa aikasi täältä: www.merelaybeauty.com/ajanvaraus


Postaus on toteutettu yhteistyössä Merelay Beautyn kanssa. MereLay Beauty on Espoon Leppävaarassa sijaitseva hyvän mielen kauneushoitola, josta saa saman katon alta vaikka mitä ihania kauneuspalveluja kosmetologihoidoista ripsiin ja kynsiin. Tytöt ovat ihania ja hoitolaan on aina mukava mennä. Jos saavut junalla Leppävaaraan, on kävelymatka asemalta Merelay Beautyyn vain pari minuuttia.

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Passio Keittiö & Baari

Passio teki niin hyvän vaikutuksen, että täytyy tulla ihan tänne bloginkin puolelle aiheesta möyhöämään. Kävimme työporukalla syömässä Passiossa tiistaina, kun toimarimme oli vierailulla Suomessa. Teimme pöytävarauksen heti kello viideksi, kun ravintola aukeaa. Värjöttelimme jo hyvissä ajoin ulkosalla, ja ystävällinen henkilökunta päästi meidät sisälle lämpimään, vaikka ravintola ei ollut vielä virallisesti auennut. Pääsimme heti pöytään ja pääsimme tilailemaan juomia.

Michelin suosituksen saanut Passio on siisti ja mukava paikka, ja sinne alkoi tulla heti auettuaan ihmisiä ihan näin arki-iltanakin. Meidän "päätarjoilijana" toimi aivan ihana nuori nainen, joka otti hyvin huomioon meidän seurueemme yhden englanninkielisen jäsenen ja palveli meitä koko illallisen ajan englanniksi, ettei vieraamme tuntenut oloaan ns. ulkopuoliseksi ja pysyi hyvin kärryillä.

JUOMA

Olimme varanneet meille kaikille kolmen ruokalajin yllätysmenun, josta kerron hetken kuluttua tarkemmin. Suurin osa seurueesta oli alkoholittomalla linjalla, mutta mitä alkoholillisiin juomiin tulee, uskallan suositella Gin & Tonicia, joka on tehty kotimaiseen Napue Giniin. En itse juo tätä juomaa lähes koskaan, mutta maistettuani sitä toimariltamme, oli se kieltämättä maistuva drinkki. Juoman valinnut henkilö tuntee nämä juomat hyvin, ja kehui "excellentiksi". Oluita löytyi myös kotimaisilta panimoilta, kahta vaaleampaa ja yksi tummempi. Siideriä Passiosta ei löydy, jota itse siduniekkana olisin toivonut, ja jokin pienpanimon kuiva siideri listalle voisi sopiakin. Mutta kaikkea muuta viineistä olueen ja cocktaileihin oli saatavilla. Itse menin sitten Cola Zero linjalla, aikas maukasta sekin. 😉




RUOKA

No nyt päästään sitten asiaan, nimittäin ruokiin. Vaikka olimme tilanneet kolmen ruokalajin menun, kuului siihen yhteensä viisi ruokalajia keittiön tervehdyksineen ja tuplajälkkäreineen. Kolmen ruokalajin menu maksaa 52 euroa, ja saatuamme viisi annosta, osasin laskea päässä olemattomalla matikalla, että sehän tekee juuri ja juuri reilun 10 euroa per annos. Aivan uskomatonta - ruoan laatu oli nimittäin kohdillaan, eikä nälkäkään jäänyt piinaamaan.

Keittiön tervehdys oli valkosipulikeitto, joka vei kielen mennessään. Keitto oli niin pehmeää, aivan samettista suorastaan. Olisin voinut syödä tätä keittoa pelkästään yhden soppakattilallisen verran, nam! Virallinen alkuruoka sisälsi mm. kaalia, lohta, mätiä sekä mallasleivän murusia. Alkuruoka oli maukas, en ole varmaan ikinä syönyt niin hyvänmakuista "raakaa" kalaa. En tajunnut olla hyvä bloggaaja, ja ottaa ravintolassa tarkasti kaikkien annosten sisältöjä ylös, jotenkin sitä eli niin hetkessä tuolloin. Pahoittelen siis myöhemmin tulevia puutteellisia listauksia ja sanoja.

Keittiön tervehdys & pääruoka


Alkuruoka


Pääruokana lihallisilla oli poron lihaa sekä poron kieltä puolukalla, kaveriksi oli makeaa pyreetä. Tämä annos oli ihana, ai jumantsuikka - poro on hyvää ja liha oli laitettu täydelliseksi. Poron kieli oli maultaan herkullista, mutta koostumus oli itselleni hieman jännä. Söin kuitenkin kaiken mukisematta. Olen syönyt aiemmin hirven kieltä joskus lapsena, ja muistelen että se on tosi erilainen kuin poron kieli. Mutta aika voi kullata muistot, enkä enää muista millainen makuelämys se oli.

Jälkkäreitä oli tosiaan kaksin kappalein, ja ensimmäinen oli vähän kuin oreokeksi, jossa välissä oli yuzu-hedelmästä tehtyä jäädykkeen tyylistä ihanaa asiaa. Tuon keksin alla oli vielä toista hyvää asiaa, mitä en tietenkään jälleen muista tarkasti. Mutta kokonaisuudessaan eksoottinen ja herkullinen jälkkäri. Toinen jälkiruoka sisälsi jäädykettä, tyrniä ja suklaamoussemaista herkkua. Potkua tälle antoi lakritsa-asia, ja kun näitä kaikkia sekoitti keskenään oli makuelämys sellainen, etten ole koskaan aiemmin maistanut - super hyvää tämäkin! Tämä viimeinen jälkkäri ja keittiön tervehdyksenä tuotu valkosipulikeitto olivat suosikkejani, enkä voi tietenkään unohtaa täydellistä poroakaan. Vaikea eritellä, kaikki oli niin hyvää.

Jälkkärit


Kaiken kaikkiaan paikka, ruoka ja palvelu kokonaisuutena oli loistavaa ja erityiskiitoksen haluaisinkin antaa mukavalle henkilökunnalle, joka otti kaikki hyvin huomioon ja oli vilpittömästi hyväntuulisia ja palvelualttiita ihmisiä. Tänne aion ehdottomasti mennä uudelleenkin, todella miellyttävä paikka!

Passio Keittiö & Baari, Kalevankatu 13, Helsinki

Onko joku muu käynyt täällä? Mitä tykkäsitte?

lauantai 12. tammikuuta 2019

Fyysiset muutokset kropassa




Aloin reilut kolme kuukautta sitten treenaamaan salilla ja sitä on nyt takana noin kolmisen kuukautta, sillä joulukuussa olin sairaana, enkä voinut silloin urheilla. Kuten olen kertonut, aloin käymään salilla puhtaasti hyvinvointisyistä. Halusin voida paremmin, olla terve ja halusin jaksaa kantaa itseni nyt ja tulevaisuudessa. Koen, että tämä ajatusmalli on ollut ratkaisevassa osassa siinä, että sain vuosien toivomisen jälkeen kiinni liikunnan ilosta ja nyt voin hyvin onnellisena ja kiitollisena sanoa, että ensimmäistä kertaa ikinä elämässäni, liikunta on osa arkeani.

Ei vaakaa, ei mittanauhaa

Tein tietoisen päätöksen, että en ota esimerkiksi painoa tai mittoja treenitaipaleeni alussa. En halunnut lähteä kisaamaan vaa'an tai senttien kanssa, se ei ole tarkoitus. Loppuvuoden söin mitä mieli teki (ei tarkoita kuitenkaan joka päivä herkkuja ja roskaruokaa, mutta en katsonut tarkasti mitä söin), enkä ole ollut laihdutuskuurilla - kuuri on sana, joka kertoo jo sen, että homma menee väärin. Minulla siis. Kaikki huomiot ja kokemukset pätevät vain minuun - meillä kaikilla on omanlaisensa tavat, ajatusmallit ja kropat. Tavoitteeni on muuttaa elämäntapoja pysyvästi, ja ensimmäistä kertaa teen sen fiksusti ja ensimmäistä kertaa olen saanut liikunnasta rutiinin, normaalin osan arkea.

1.1.2019 alkoi sitten pieni kunnostus myös ruokailujen osalta. Pyrin tekemään hyviä valintoja ja syön vain sen verran, kun tarvitsen. En kiellä itseltäni mitään, sillä kokemuksesta tiedän, että homma ei toimi minun kohdallani niin. Saan herkutella, mutta kohtuudella. Saan käyttää alkoholia, mutta kohtuudella. Pyrin pitämään ruokarytmin fiksuna ja olen lisännyt mm. proteiinin määrää arkiruoassani. Juon vettä noin 3 litraa päivässä, joskus enemmän. Joulupöhö on poissa, ja olo on superi. Arkipäivät mennään fiksusti ja viikonloppuna saa nauttia kohtuudella. Tämä toimii mulla hyvin.

Muutokset vartalossa

Jo ennen joulua kropassani tuntui selkeitä muutoksia. Voima oli kasvanut ja lihaksien koostumus tuntui erilaiselta. Henkinen hyvinvointi oli parantunut huomattavasti ja muutenkin koin, että liikunta toi elämääni sekä henkisellä, että fyysisellä tasolla haluttua muutosta. Tällä hetkellä voin todella hyvin ja tällainen elämäntapa tuntuu helpolta, oikealta ja hyvältä.

Olen alkanut tekemään huomioita vartalossani, joka on tullut hieman yllätyksenä. En jotenkin osannut edes ajatella, että muutosta voisi tapahtua fyysisellä tasolla ns. näin pian. Olen treenannut omaoppisesti, eli en ole noudattanut mitään tiettyä kuntosaliohjelmaa. Olen tutkinut netistä aihetta, kokeillut erilaisia tyylejä ja tapoja ja kuunnellut kroppaani. Näin olen löytänyt itselle sopivan tavan treenata.

Mitä nämä muutokset sitten ovat? Voiman lisäksi, olen huomannut lihaksien muodostumista ja kasvua käsissä sekä jaloissa. Pakaran alueella on tapahtunut mallin muutosta ja reisissä myös. On ollut sellainen fiilis, että ei katso ihan omia jalkoja - hassua! Lisäksi vatsa on litistynyt ja jaksaminen vatsan lihaksissa on erilainen, jonka huomaa ihan päivittäisissä perusjutuissa, kuten vaikkapa siinä, että sängystä / sohvalta on kevyempi nousta ylös. Jännä nähdä mitä tapahtuu kun aikaa kuluu enemmän, millaiseksi sitä oikein muuttuu? Näkyviä lihaksia en hae (eikä niitä tällä rasvamäärällä nopeasti tulisikaan 😅), se ei ole koskaan ollut oma juttuni, vaikka muilla niitä katsonkin ihaillen. Mutta tällaiset omat huomiot on jänniä ja ihan tervetulleitakin. Pääasia on se, että voin selvästi paremmin.

On se vaan aika hassua, tämä on ollut suuri muutos elämässäni ja hyvin toivottu sellainen. Tosi jännä tehdä erilaisia huomioita itsessään ja aika innookkaasti odotan myös tulevaa. Tämä muutos on ollut paras asia, mitä olen itseni eteen tehnyt, varmaan ikinä mielenharjoitusten ja henkisen puolen kehittämisen lisäksi.

Tällaisia ajatuksia lauantaihin. Ihanaa viikonlopun jatkoa teille! 💖

perjantai 4. tammikuuta 2019

Milloin viimeksi pelkäsin + 10 muuta kysymystä ja vastausta

1. Milloin olisit viimeksi tarvinnut jotakuta? 

Tämä on jännä kysymys. En nimittäin koe tarvitsevani useinkaan muita. Mutta silloin kun tarvitsen, ovat tilanteet usein sellaisia, joissa ärsyynnyn / harmistun jostain mutta esitän että kaikki on ok. Lähes koskaan kukaan ei huomaa, että joku on vialla. Yritin miettiä, miksi teen näin ja piilotan harmituksen, mutta en keksinyt järkevää syytä.


2. Milloin viimeksi pelkäsit?

Suoraan sanottuna nolottaa sanoa tämä, mutta pelkäsin viimeksi tänään, kun ajattelin tulevia lentomatkoja. Sitä ennen pelkäsin muutama yö sitten, kun näin aivan järkyttävää painajaista.


3. Oletko koskaan istunut palmupuun alla?

Olen. Ja maannut. Ja nauranut. Ja nauttinut. Palmut ovat lemppareita, jokin niissä rauhoittaa.


4. Ketä pidit viimeksi kädestä kiinni?

Tuukkaa, eli miestäni. Makoiltiin sängyssä ja käsi oli kädessä.


5. Kuka viimeksi kysyi mitä sinulle kuuluu?

Tuli ehkä vähän jopa harmistunut fiilis, mutta tajusin että tätä kysytään multa aika harvoin. Tämän kysyminen väheni huomattavasti silloin, kun aloin jakamaan kuulumisia somessa. Mutta someen pääsee vain osa kuulumisista.. Paljon keskustellaan ystävien yms. kanssa, mutta tuota kysymystä kuulee aika harvoin.


6. Milloin rakastuit?

Vuonna 2004 ja sen jälkeen palavasti uudelleen samaan ihmiseen vuonna 2011. Ja sen jälkeen monesti yhä uudelleen.


7. Syötkö vihanneksia / kasviksia?

Kyllä. Lemppareita ovat parsakaali ja paprika. Parsakaalista tykkään eniten keitettynä ja paprikasta tuoreena - laitan sitä aina salaatteihin. Tähän muuten saisi vinkkailla hyvistä tavoista syödä vihanneksia, kerro jos tiedät jonkin reseptin, jossa käytetään kasviksia lihan sijaan.


8. Oletko lähtenyt ulos yksinäsi ilman syytä ja määränpäätä?

Kyllä. Teen silloin tällöin retkiä ulos kun pitää päästä ajattelemaan ilman häiriötekijöitä. En pidä talvesta, joten tätä tapahtuu lähes poikkeuksetta vain kesäisin - ellei sitten ole aivan mahdoton aivojumi, joka vaatii selvitystä ja heti.


9. Tykkäätkö käydä saunassa?

Tykkään! Seuraavaan kotiin on pakko saada taas sauna. Parasta on maata yksin saunan korkeimmalla lauteella miedoissa löylyissä ikuisuudelta tuntuvan ajan. Saunaan kuuluu myös kylmä saunajuoma, ainakin viikonloppuisin. Mutta meillä ei tosiaan nyt ole saunaa, harmi vaan!


10. Tykkäätkö piimästä?

Rakastan! Jännä kyllä, että kotiin en osta piimää lähes koskaan. Mutta aina jos ollaan esim. appiukolla syömässä, kinuan piimän perään. Piimä on super hyvää, ai että!


11. Monelta heräsit tänä aamuna?

Klo 07:20 ja sängystä nousin klo 07:39. En pystyisi heräämään joka aamu esim. kuudelta, en vain pysty siihen. Minut on rakennettu niin, että jos kello soi ennen seitsemää aamulla, en käynnisty. Normaalisti kello soi arkisin klo 07:10.

torstai 3. tammikuuta 2019

Sohvaperunasta treeni-intoilijaksi. Mutta miten?



Pakko avautua vähän. Olen hyvin yllättynyt..

Olen ollut aina tosi mukavuudenhaluinen. Olen aina ollut nautiskelija. Puen aina mukavat vaatteet päälle, rakastan sohvalla loikoilua. Annan itseni herkutella ja syödä hyvää ruokaa ja juoda hyviä juomia. Mun mielestä elämän yksi tarkoitus on nauttia siitä. Ja mm. näistä edellämainituista asioista nautin. Edelleen.

Tunnen myös joitain asioita tosi tarkasti, esim. epämukavat vaatteet on mulle kuin tikku kynnen alla. Painava sauma vaikkapa alusvaatteissa voi saada ”raivon partaalle”. Käytän hyvin vähän ja harvoin koruja, sillä ne eivät ole mukavia, olen hyvin tarkka siitä, mitä tunnen ihoani vasten ja mitä tunnen vartalossani.

Näistä syistä en olisi ikinä uskonut, että voisin nauttia vaikkapa painojen nostelusta - koska ”eihän se tunnu kivalta kun lihaksia polttelee ja syke hakkaa rinnassa”. Mutta jollain ihmeen kaupalla olen löytänyt siitä sen ”mukavuuden” ja hyvän olon. En rehellisesti tajua mitä on tapahtunut, sillä tähän asti oon aina pitänyt salia paikkana, jonne viimeiseksi menisin.

Ystävän ehdotuksesta kaikki alkoi..

Olen yrittänyt vaalia uutta ajatustapaa lähikuukaudet - sano enemmän kyllä. Sano kyllä asioille, joita et normaalisti lähtisi tekemään, mutta haluaisit. Sano kyllä vaikka et meinaa uskaltaa, koska jälkeenpäin kaduttaa. Sano ylipäätään kyllä, ja voit saada uusia, upeita kokemuksia elämääsi. Viime syksynä sain yhtenä päivänä parhaalta ystävältäni WhatsApp -viestin, jossa hän ehdotti salikorttien hankintaa. Säikähdin ja syke nousi pelkästä ajatuksesta, mutta sanoin kyllä. "Mietin et haluisitko alkaa käymään salilla mun kaa?" "Mmmm, täytyy miettiä vakavasti.. Haluisin mut pelkään että ahistun niinkun aina kun sitoudun johonkin." Näin alkoi meidän jutustelu salilla käymisestä, ja pian käytiin ostamassa kortit. Ai juma, miten kiitollinen oon ystävälleni, että hän ehdotti asiaa.

Nykyään treenaan noin 3-4 kertaa viikossa ja teen sekä salitreeniä, että jumppaan kotona. Useimmiten oikein hingun salille, nautin siellä hikoilusta ja sen jälkeinen fiilis on mitä parhain. On tosi palkitsevaa nähdä, kuinka kehitystä tapahtuu ja miten urheilusta saa kokoajan enemmän parempaa fiilistä. En olisi uskonut, en ikinä. Treenaan siksi, että pysyn terveenä. Siksi, että jaksan kantaa itseni ja siksi, että sen kautta voin paremmin myös henkisesti. En havittele fitness-kroppaa eikä mielessäni kiiltele kuva Barbie-kroppaisesta minästä. Teen tätä siksi, koska se tuntuu hyvältä ja tekee minulle hyvää.

Huhhuh, tää on vielä niin uutta ja outoa mulle, että varmaan kestää hetken ymmärtää.


Millaisia tarinoita ja taustoja teillä on liikunnan suhteen? Oletteko aina pitäneet siitä, löytäneet sen vaikeuksien kautta vai etsittekö ehkä edelleen kipinää?

Kuulisin mielelläni teidän kokemuksia ja ajatuksia aiheesta. 😊

torstai 27. joulukuuta 2018

Viimeinen postaus joulusta



Joulu on virallisesti ohi, ja on aika siirtää ajatukset kohti uutta vuotta. Mutta sitä ennen, muutama sananen joulusta. Meidän joulu oli ennen kaikkea rento. Ei otettu turhia paineita, vaikka vietettiinkin aatto meillä. Kai sitä nykyään osaa ottaa rennosti ja nauttia hetkestä. Ainoa asia, jota jäin tänä jouluna kaipaamaan, on sauna. Joulusauna. Meillä ei tässä kodissa saunaa ole, mutta ehkä tulevina jouluina pääsee taas saunomaankin, se olisi ihanaa. Syötiin hyvin ja rentouduttiin, katsottiin leffoja ja sarjoja - Netflix pauhasi koko illan.

Eilen alkoikin sitten tulla joulu korvista ulos ja painelin herättyäni salille. Huhhuh, että tuntui hankalalta, mutta sain silti hoidettua homman kotiin. Tänään on paikat normaalia enemmän kipeänä, ehkä tuo muutaman päivän möllöttely teki tehtävänsä. Eilen oli pakko myös aloittaa pieni puhdistuskuuri, ja aloin kittaamaan sitruunavettä - nyt on aika saada tämä pöhö pois. Nyt täytyy syödä puhtaammin ja noh, ylipäätään vähemmän, kuin mitä joulun aikana tuli vedettyä. Mahalaukun koko on varmaan tuplaantunut. 😄

Mutta se siitä, nyt on tosiaan aika kääntää katse kohti uutta vuotta ja tulevaa. Uutena vuotena tiedossa on isot juhlat, mukava nähdä kaikkia pitkästä aikaa kunnolla, ajan kanssa. Vaikka juuri oli vapaata monta päivää, tuntuu siltä, että viikonloppu tulee tarpeeseen. Jotenkin sitä on aivan loppu ja veto veks. Ja tammikuussa on viikon talviloma - sitten pääsee kunnolla lomatunnelmiin, kun pääsee pois arki- ja kotiympyröistä. Jotenkin itse tarvitsen aina sellaisen poistumisen kotoa, että pääsee kunnolla lomafiilikseen. Meinaatteko te pitää talvilomaa alkuvuodesta?

Eipä tänne sen kummempia, perus elo jatkuu normaalisti. En aio tehdä uudenvuodenlupauksia, vaan jatkaa samaa kuin tähänkin asti: yrittää tehdä itsestään parempaa versiota askel askeleelta. Se on koko elämän pituinen prosessi, eikä aina niin helppokaan. Jotenkin musta tuntuu, että ensi vuodesta tulee hyvä vuosi, myös sillä saralla. Ja kyllähän siitä tulee, kun sen itse päätän.

Toivottavasti teillä oli ihana ja rentouttava joulu? Entä löytyykö jo suunnitelmat uuden vuoden aatolle?

Aiotteko te tehdä lupauksia uudelle vuodelle? 😊

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Jouluöverit jo ennen joulua



Miten tähän ollaan tultu?

Tämän sanominen ääneen tuntuu jopa vähän nololta, mutta sanonpa sen kuitenkin. Mulla taitaa olla jouluöverit, vaikka itse jouluun on vielä 8 yötä. Virittäydyin joulutunnelmaan jo hyvin ajoissa, marraskuun puolella. Täytin kodin joulukoristeilla ja kynttilöillä, ollaan käyny joululounaalla työporukalla jo useaan otteeseen, pikkujoulut on juhlittu ja muutama konvehtirasia tuhottu (ei sentään ihan yksin). Kynttilät on palaneet kotona jo viikkoja, ja toimistolla on pauhannut joululaulut ties kuinka pitkään. Tällä viikolla huomasin, että en enää jaksanut sytyttää kynttilöitä ja tunnelmavaloja kotiin tullessani - vaikka olen niin tehnyt jo viikkoja. Kaipa tässä on ainekset jouluövereihin.

Mitäs nyt sitten?

Ensi viikon aikana aion olla, kuin joulua ei olisi tulossakaan (jep, tosi helppoa..), en syö yhtäkään konvehtia, piparia enkä kuuntele omatoimisesti joululauluja. En polta kynttilöitä enkä tunnelmavaloja. Yksi pakollinen joululounas on töissä keskiviikkona, mutta noh, ruoka on aina hyvää. Yritän olla ensi viikon ns. normaalisti ja annan joulufiiliksen tulla takaisin mieleen vasta lauantaina. Viikonloppuna teen joulusiivouksen ja käydään jouluruokakaupassa. Maanantaina, kun aatto koittaa, avaan telkkarin aamulla ja nauran Joulupukin kuuman linjan höpsöille lapsille. Siitä saa alkaa joulutunnelma taas täysillä ja sitä kestääkin sitten muutaman päivän. Jep, tässä on toimintasuunnitelma, katsotaan miten onnistun siinä.

Sitten muihin aiheisiin..

Mulla alkaa olla jo terve olo, yskä vaivaa enää vain hieman ja tukkoisuus on tipo tiessään. Huomenna aion palata salille, ai että odotankin jo sitä! Tänään voisin mennä muuten myös, mutta en eilisen kuohuviinin juonnin jälkeen uskalla rasittaa kroppaa. Eilen oli syytä juhlaan, sillä paras ystäväni meni aiemmin tällä viikolla kihloihin ja minua pyydettiin kaasoksi. Kaasoksi pyyntö ei tullut yllätyksenä, mutta olihan se ihana juttu, kun kaikki ns. virallistui. Ja arvatkaa mitä tämän kaason aivot on sen jälkeen tehneet? No suunnitellut polttareita, tietenkin. 😄 Vaikka en vielä haluaisi, aivoni tekevät sitä itsestään ja heittävät mitä ihmeellisimpiä ideoita ilmoille aivan yhtäkkiä. Nyt hiljaa, aivot, shh! Eka yö heidän kihlautumisen jälkeen olikin aika uneton, kun aivoni saivat mission; kuinka järkätä maailman parhaat polttarit maailman parhaalle ystävälle. Mutta ei niistä sen enempää, niihin on vielä pitkä tovi, ja tämä oli about ainoa kerta, kun niistä mitään täällä mainitsen ennen itse tapahtumaa.

Ensi viikosta on tulossa hyvin suurella todennäköisyydellä ihanan hirveä. Meillä on töissä aikamoinen hullumylly, noh, koska joulu. En ymmärrä miten luulen pääseväni joulua karkuun, mutta yritän olla ajattelematta, että hulabaloo johtuu joulusta. Paljon on siis vielä tehtävää ja pistetään parin edellisen viikon tavoin kädet mutaan ja hoidetaan homma kotiin. Onneksi viime yönä tuli nukuttua paljon, sillä tarvitsen kaiken energian ensi viikolle. Pieni joululoma tulee niin tarpeeseen, melkein itkettää kun ajattelen, että kohta saa vain olla ja ajatella mitä tahansa muuta, kuin työjuttuja. Vaikka työ onkin todella rakas ja mieluinen minulle, kyllä sitä joskus vaan tarvitsee sitä omaa aikaa. Ja kohta sitä saa, viikko enää!

Miltä teidän viimeinen viikko ennen joulua näyttää? Onko siellä jouluövereitä näkyvissä?

PS. jos haluat uudet postaukset FB-feediisi, klikkaa tästä CAVA:n Facebookiin ja pistä seurantaan :)

torstai 13. joulukuuta 2018

Tammikuussa kutsuu Abu Dhabi

Postaus sisältää kaupallisia linkkejä

Kuva: Apollomatkat



Miksi Abu Dhabi?

Vielä muutama vuosi sitten Abu Dhabi tuntui hyvin kaukaiselta matkakohdevaihtoehdolta. Vuonna 2012 käytiin ensimmäisen kerran Dubaissa ja 2017 vietettiin maaliskuinen viikko toisessa Emiraatissa, Ajmanissa. Näiden reissujen jälkeen on ollut selvää, että haluaisin nähdä vielä muitakin Emiraatteja, ja yksi unelma on täyttymässä tammikuussa, kun suuntaamme mieheni ja ystäväpariskunnan kanssa Abu Dhabiin talvilomalle. Matkaamme ensimmäistä kertaa Emiraatteihin tammikuussa, aiemmat reissut ovat olleet juurikin maaliskuussa.

Hotelli: Beach Rotana Abu Dhabi

Meille sopivan hotellin löysimme Apollomatkojen valikoimasta, jonka kautta matkasimme myös vuonna 2017 Ajmaniin. Hotelliksi valikoitui Beach Rotana Abu Dhabi, josta varasimme meille Deluxe-huoneen jokinäkymällä. Abu Dhabi on siitä hauska kohde, että kaupungin seassa virtaa monia "jokia" ja vettä on siis näkyvillä mukavasti. Tähän hotelliin saa näköjään vielä matkoja alk. 1424 € / a henkeä sisältäen lennot ja hotellin aamupaloineen. Mielestäni oikein kohtuullinen hinta siihen nähden, että kyseessä on upea talvikohde lyhyellä (n. 6h) lennolla.

Kuva: Apollomatkat, Beach Rotana Abu Dhabi hotellin allasalue


Ekaa kertaa pariskuntalomalla

Olen matkustanut kaikkien matkaseurueemme jäsenten kanssa, mutta tällä kokoonpanolla emme ole koskaan yhdessä vielä reissanneet. On kyllä tosi mukavaa lähteä ystäväpariskunnan kanssa lomalle, kun voi viettää välillä aikaa oman rakkaan kanssa, mutta välillä on kiva myös supista tyttöjen juttuja ystävän kanssa ja miehistä on toisilleen seuraa silloin, kun meidän naisten jutut menee yli - tai toisinpäin. Otettiin samanlaiset huoneet, joten ne tulevat todennäköisesti olemaan sijainniltaan samalla suunnalla isossa hotellissa.

Kuva: Apollomatkat


Arabiemiraateista yleisesti

Tämä on siis kolmas kerta, kun suuntaan tuolle suunnalle ja jonkin verran jo tiedän maasta ja sen tavoista. Yllätyksenä ei tule varmaan kenellekään, että kyseessä on aika hintava kohde. Joudun ottamaan Emiraatteihin aina tuplabudjetin, kuin jos vertaan esim. Etelä-Euroopan lomakohteisiin. Emiraateissa jopa pullovesi voi maksaa 15 euroa, jos ei huomaa pyytää paikallista merkkiä. Eikä se vesi silloinkaan ole halpaa. Ruoka ja juoma ovat kalliita ja shoppailumahdollisuuksia on paljon, joten rahaa kuluu. Taksimatkat ovat edullisia, näissä Emiraateissa kun tulee matkustettua taksilla aika paljon pitkien välimatkojen vuoksi. Emiraatteihin reissatessa kannattaa ladata ns. etu applikaatioita, joista saa mm. nähtävyyslippuja 2 for 1 hintaperiaatteella, samoin ravintoloihin voi löytää etukuponkeja. Sain IG-seuraajalta vinkin ja latasin valmiiksi Entertainer appin, jolla saa juuri näitä 2 for 1 etuja monesta paikasta. Tämä oli hyvä vinkki ja haluan jakaa sen eteenpäin!

Emiraatteihin lähtiessä ei kannata pakata pelkkiä minimekkoja ja shortseja matkalaukkuun. Dubaissa meininki on vapaampaa, mutta on silti kunnioittavaa peittää olkapäät ja polvet esim. kauppakeskuksissa ja nähtävyyksillä. Lisäksi läpinäkyvää vaatetta, syviä kaula-aukkoja tai ihonmyötäisiä vaatteita kannattaa välttää jos liikkuu julkisilla paikoilla. Kukaan tästä ei välttämättä tule sanomaan, mutta yleisen kunnioituksen vuoksi pyrin ainakin itse pukeutumaan säädyllisesti.

Kuva: Apollomatkat, Louvre Abu Dhabi



Mitä aiotaan tehdä Abu Dhabissa?

Minuuttiaikataulua en halua lomallani suorittaa, mutta muutamia asioita ollaan pohdittu etukäteen. Olisi kiva käydä ainakin Abu Dhabin Louvressa ja Sheikh Zayedin moskeijassa. Ferrari World olisi myös varmasti näkemisen arvoinen, ja jos eläintarha vaikuttaa siistiltä ja fiksulta, ehkä sielläkin voisi pyörähtää. Toki myös itse kaupungin ja kauppakeskuksien tutkiminen kuuluu varmasti ohjelmaamme. Toivon että sää hellisi meitä auringonpaisteella, jotta voisi viettää muutaman päivän myös allasalueella, joka vaikuttaa upealta kuvien perusteella.

Odotan mielenkiinnolla Abu Dhabiin tutustumista ja ihana päästä lomalle suhteellisen hektisen loppuvuoden jälkeen. Kerron reissun jälkeen kohteesta ja hotellistamme enemmän.


Onko teillä tiedossa talvilomaa tai -reissua? 😎

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Mikä muuttui elämässäni vuonna 2018?



Kaksi vuotta sitten joulukuussa pääsin eroon Cola Zero "riippuvuudesta", ja tuntuu, että sen jälkeen olen onnistunut tekemään myös muita positiivisia muutoksia elämässäni aina silloin tällöin. En uskalla sanoa kaikkien puolesta, mutta omasta puolestani voin sanoa, että minulle elämä on sitä, että kehitän itsestäni niin "hyvän" version, kuin mahdollista. Tähän kuuluu niin henkiset asiat, kuin konkreettisetkin teot. Elämäni tarkoitus on elää mahdollisimman hyvä elämä - sellainen, josta nautin täysillä, jota en kadu ja jossa viihdyn. Siispä joskus, silloin tällöin yritän parantaa itseäni minulle paremmaksi ihmiseksi. Itsekästä? Mutta sitähän se on, ja se on vain hyvä asia. Mutta kyllä joistain muutoksista saavat nauttia myös muut ihmiset, varsinkin läheiset sellaiset.

Vuonna 2016 pääsin eroon Cola Zero-koukusta ja vuonna 2017 lopetin energiajuomat lähes 15 vuoden juomisen jälkeen.

Mikä sitten tänä vuonna on muuttunut? Listasin alle muutamia asioita, joita muistui mieleen, ja jotka ovat olleet jollain tavoin merkittäviä omassa elämässäni.

1. Nenäsumuteriippuvuus selätetty. Tämä oli itselle todella iso asia, nimittäin olin koukussa nenäsumutteisiin säännöllisen epäsäännöllisesti usean vuoden ajan. En voinut olla yhtään yötä ilman avaavaa nenäsumutetta ja auta armias jos lähdin johonkin enkä muistanut ottaa sumutepulloa mukaan. Ihan älytön addiktio, joka on todellinen ongelma liian monella suomalaisella. Miten sitten pääsin siitä eroon? Samalla tavalla, kuin yleensä kaikesta muustakin "pahasta". Nimittäin tiedostin tarpeeksi hyvin sen, miten vaarallista se on ja lopetin kuin seinään. En muista tarkalleen milloin tämä tapahtui, mutta muistaakseni tuossa elo-syyskuun aikana. Juuri nyt olen ollut flunssassa ja nenä on ollut tosi tukossa. Ihan kamala olo, mutta pakko vaan kestää ettei jää uudelleen koukkuun. Myönnän, että löysin tyhjän pullon josta pumppasin yhtenä ahdistusyönä nenään ainetta, mutta sitä ei juurikaan ollut jäljellä. Aikomus ei ollut jatkaa käyttöä, mutta sinä yönä ahdisti.


2. Saatiinpahan tämäkin sohvaperuna liikkumaan! Tämä muutos on ollut itselle ehkä se tunteellisin. En ole ikinä ymmärtänyt liikunnan iloa, vihannut kuntosaleja ja luovuttanut kaikki liikuntaharrastukset heti alkuunsa. Tänä vuonna olen ymmärtänyt, että tämä sama kroppa on meillä loppuun asti, eikä se jaksa kantaa minua saatika pitää minua terveenä jos en harrasta lainkaan liikuntaa. Ennen ainoa liikunta, jota tein, oli kävelyt. Lokakuun alussa ostin salikortin ja olenkin siitä asti viihtynyt salilla 2-4 kertaa viikossa, oppinut nauttimaan siitä ja ilokseni voin todeta, että salilla käymisestä on tullut minulle osa arkirutiinia. Tällä hetkellä on kamala ahdistus, kun olen kipeänä enkä ole päässyt salille tänä aikana. En voi uskoa, että vihdoin liikuntakärpänen puri myös minua, tätä on todellakin odotettu.



3. Kilarit vähemmälle - pääni sisällä virtaa tyynempi meri. Mielen kanssa saa kulumaan aikaa vaikka kuinka paljon, nimittäin sitä "lihasta" ei ole mikään helppo kehittää. Kärsin yhdessä vaiheessa viikottaisista "kilareista", joissa saatoin raivota yksinäni ja huutaa ja kirota. Nämä purkaukset johtuivat siitä, että en voinut hyvin. On ollut todella helpottavaa olla itsensä kanssa, kun olen vihdoin saanut myös pääni kuntoon siltä osin, että olo ei ole enää niin huono. Ja kun puhun huonosta olosta, en tarkoita esim. fyysistä huonoa oloa, vaan henkistä puolta. Olen alkanut käsittelemään selvästi lapsuuden asioita nyt tämän vuoden aikana entistä enemmän, ja aina se ei ole helppoa. En ala sitä avaamaan sen enempää täällä, mutta kuvioon on kuulunut vanhempien eroa, alkoholinkäyttöä ja hylätyksi tulemisen tunnetta. Olenkin tajunnut nyt, miksi minulle oman elämän ja kodin rakentaminen on ollut niin tärkeää - haluan varmistaa että olen turvassa. Tällä hetkellä olo on hyvä ja mieli tyyni, siitä olen todella kiitollinen.

4. Tein päätöksen, että teen useammin sitä, mistä tulen todella onnelliseksi. Kyseessä on matkailu. Pyrin elämään niin, että pääsen uusiin paikkoihin ja ulkomaille tietyin aikavälein. Tällöin arki rullaa paremmin ja eräänkin matkatoimiston slogan "sitä jaksaa paremmin, kun on mitä odottaa" pitää kohdallani sata prosenttisesti paikkansa. Nyt siis yritän elää niin, että tämä päätös pysyisi ja pystyisin sitä toteuttamaan.

Tämä vuosi on ollut hyvä. Enkä yhtään häpeile sanoa sitä ääneen. Vuosi on ollut hyvä kaikilla elämän osa-alueilla ja näin toivon sen jatkuvankin. Mutta kuten totesin edellisessä postauksessa, minä voin itse vaikuttaa siihen, millainen elämäni on. Ja näin yritän tehdä myös ensi vuonna.


Mitä sinun vuoteesi on kuulunut? Onko elämässäsi ollut muutoksia, joista olet ylpeä? Kuulisin tosi mielelläni teidän kuulumisia! 😊

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Onko jotain suurempaa, vai sittenkin vain sinä itse?

Mitä sanoisit, jos väitän, että voit itse päättää, miten hyvää elämää elät?

Kyllä. Meillä itsellämme on kaikki valta siihen, millaista elämää voimme elää. Tässä yhteydessä voidaan puhua sekä materialistisesta elämästä, johon kuuluvat mm. koti, työ, omaisuus ja oma ulkonäkö. Voidaan puhua myös henkisestä elämästä, johon kuuluvat esim. omat arvot, käyttäytyminen ja ajatusmaailma. Tuntuuko, että kohtaat kerta toisensa jälkeen haasteita, et ole tyytyväinen tämänhetkiseen elämääsi tai huomaat ajatusmaailmasi olevan negatiivinen? News flash: voit muuttaa näitä asioita. Mutta haluatko sitä? Nimittäin sitä todella täytyy haluta, eikä riitä että asiasta valittaa - se vain syöksee meitä syvemmälle. Fyysisissä asioissa vaaditaan konkreettisia muutoksia. Jos vihaat työtäsi, puret hammasta joka aamu mennessäsi töihin ja toivot työpäivän loppuvan jo puolen päivän maissa, olisiko aika nostaa kissa pöydälle ja marssia esimiehen puheille? Aina työpaikan vaihto ei ole ainoa ratkaisu. Joskus uudet työtehtävät, vastuualueet tai osaston vaihtaminen voi auttaa. Huomaatko valittavasi päivittäin ns. turhista asioista ja takertuvasi negatiivisuuteen? Henkisissä asioissa ei tarvita välttämättä konkreettisia, fyysisiä muutoksia. Tässä tapauksessa pelkkä ajattelutavan muuttaminen voi auttaa. Mutta vaikka sanon ”pelkkä” ei se ole kuitenkaan helppoa. Tästä lisää alempana; opeta aivojasi.


Aivot ovat kuin tietokone - opeta niitä.

Aivot tottuvat tiettyihin malleihin ja alkavat pitää niitä normaaleina. Esimerkiksi jos olet ollut pitkään kärttyinen, negatiivisuuden ympäröimä ja allapäin, alkavat aivot helposti pitää tilaa normaalina. Tästä tilasta voi päästä pois, mutta se vaatii aivojen opettamista. Pakota itsesi ajattelemaan positiivisesti. Pakota itsesi näkemään eri tilanteiden hyvät puolet, pakota itsesi olemaan kiitollinen hyvistä asioista ja pakota itsesi sanomaan ne itsellesi ääneen. Listaa vaikka joka päivä muutama asia, jotka ovat juuri nyt hyvin. Lupaan, että kun jatkat tätä tarpeeksi pitkään, alat huomaamaan, että näetkin nykyään negatiivisuuden sijaan positiivisia asioita. Jos ajatusmaailma on negatiivinen johtuen fyysisistä asioista, tee konkreettiset päätökset ja muutokset jotta henkinen puoli voi myös muuttua. Muista, että selviämme kyllä, jos teemme harkittuja, hyviä päätöksiä. Joskus ne ovat pelottavia, mutta usein palkitsevia. Kuinka monta kertaa olet katunut päätöstä jälkeenpäin, joka on vienyt sinut uuteen tilanteeseen?


Kertaus on opintojen äiti. (Hyi helkkari miten oksettava sanonta, mutta se pitää paikkansa!)

Tämä osio liittyy ylempänä olleeseen aivojen opettamiseen. Aivot ovat kuin tietokone, ja kun ajattelet asioita tarpeeksi usein, alkavat aivot oppia. Luin joskus jostain hyvän jutun siitä, kuinka pahat ja inhottavat ajatukset saa pois painamalla kuvitteellista delete-nappia. Jos huomaat vatvovasi negatiivisia asioita, paina pääsi sisällä deleteä ja vaihda ajatukset hyviin ajatuksiin. Kun teet näin tarpeeksi monta kertaa, huomaat että inhottavat ajatukset tulevat yhä harvemmin mieleesi. Sano ääneen tai ”ääneen” pääsi sisällä kiitollisuuden aiheita ja kertaa asioita, joita toivoisit elämääsi. Toivotko oppivasi uusia asioita töissä, haluaisitko matkustaa enemmän tai olla reippaampi vaikkapa liikunnan saralla? Kerro ne asiat itsellesi - sinä kyllä kuuntelet. Tästä lisää seuraavassa kappaleessa: vetovoiman laki.


Vetovoiman laki - hyvin lyhyesti.

Olet ehkä kuullut aiheesta, muttet ihan ymmärrä mitä se tarkoittaa. Tai sitten olet siinä mestari ja hyödynnät vetovoiman lakia jo elämässäsi. Vetovoiman lakiin kuuluu mm. se, että universumi on valmis antamaan meille sen, mitä todella haluamme. Se, että pääsemme haluamaamme, kuuluu muutama eri vaihe. Pyytäminen on yksi niistä. Voit pyytää asioita universumilta vaikkapa ajattelemalla sitä. Yksi sellainen voi olla vaikka edellisessä kappaleessa mainittu liikunnan lisääminen elämääsi. Saatat olla jumissa, etkä löydä liikunnan iloa millään vippaskonsteillakaan. Jossain vaiheessa saatat huomata, että pyydettyäsi inspiraatiota, eteesi tulee tilaisuus. Kun normaalisti sanoisit tässä tilanteessa ei, kannattaakin nyt sanoa iso kyllä. Se on testi, jossa testataan oletko ns. pyyntösi väärti. Kun sanot kyllä, on aika alkaa toteuttamaan pyyntöä, ottaa se vastaan. Kun otat sen vastaan ja aikaa kuluu, huomaat saaneesi sen, mitä pyysit.

Onko jotain suurempaa, vai sittenkin vain sinä itse?

Onko tämä universumin lahja sinulle, vai sinun itsesi lahja sinulle? Vetovoiman laista voi olla montaa mieltä, ja itse sovellan sitä omalla tavallani. Uskon, että kaikki lähtee meistä itsestämme ja kun oikein kovasti jotain haluamme, alamme alitajuntaisesti tekemään asioita sen eteen joko henkisellä tai fyysisellä tasolla, kunnes huomaamme saaneemme juuri sen, mitä pyysimme.

Tässä vähän ajatuksia siitä, miten voimme olla parempia versioita itsestämme. Meistä jokaisesta on ihan varmasti siihen, kun vain oikeasti sitä haluamme.


Loppuun haluan sanoa, että on asioita, jotka saattavat vaikuttaa elämäämme tahtomattamme. Näissä tilanteissa luonnollisestikaan kirjoittamani asiat eivät aina päde. Tällaisia voivat olla mm. sairaudet tai kriisit, jotka ovat astuneet elämäämme haluamattamme. Tämä oli suppea teksti laajasta aiheesta ja ajatuksistani.


Herättikö teksti ajatuksia, kysymyksiä? Oletko itse huomannut toimivasi näin, tai haluaisitko kokeilla toimintamallia lähitulevaisuudessa?